Lapin museoseikkailu: Sylvia Petronella Antoinette van der Moerin eli tuttavallisemmin Petronellan tarina Lapin kultamailla

Petronella saapui Suomeen, tarkemmin ottaen Helsinkiin kesäkuussa 1949. Hän esiintyi toimittajana ja liikkui Helsingin seurapiireissä, mutta ilmeisesti hänen Amerikkaan lähettämänsä lehtijutut eivät kelvanneet julkaisuun, sillä rahat loppuivat ja hotelli Domus Academica teki kuukauden hotellilaskusta rikosilmoituksen.

Hotellilaskun maksamatta jättäminen johti siihen, että Petronella kutsuttiin poliisin kuulusteluun. Kuulustelua edeltävänä iltana hän kuitenkin tapasi matkailutoimittaja Erkki Savolaisen ja lähti tämän auton kyydissä pohjoiseen, tutustumaan Suomen Lappiin ja samalla hän pääsisi pälkähästä maksamattomien laskujen suhteen.

Toimittaja ei voinut kuljettaa Petronellaa enää kuultuaan tämän rikkomuksista ja poliisin pakoilusta, sillä hän olisi saanut myös syytteen rikollisen avustamisesta, jos olisi näin tehnyt. Siksi Petronella jätettiin auton kyydistä Ouluun, mistä hän meni junalla Rovaniemelle ja siitä taas bussilla Ivaloon.

Sattuma johdatti Petronellan kultamaille

Helsinkiläinen geologi Klaus Säynäjärvi sattui samaan postiautoon ja hänen kertomuksensa innostivat Petronellan lähtemään tutkimusretkelle Lapin kullankaivajien elämään. Vuotson matkailumajan emäntä lainasi kesämekon tilalle hiihtohousut, anorakin ja monot ja sitten alkoikin patikkamatka.

Tutuksi tulivat Pahaojan kämppä, Ivalojoen Kultala ja yli sadan kilometrin kävelyn jälkeen Morgamojan Pellisen kämppä, jonne Petronella jäi kämpän emännän, Tyyne Tähden apulaiseksi. Säynäjärven kanssa Petronella lähti vielä kämpältä Vuotsoon, mutta kuitenkin muutti mielensä ja palasi Lemmenjoelle, samalle Pellisen kämpälle palkatuksi kokiksi.

Ivalojoen Kultala, kuva: Heikki Sulander

Petronella oli kokkina ja paikalla myös 18.9.1949, kun Lapin kullankaivajien liitto perustettiin.

Kiinnijääminen Inarissa

Kauaa ei pakoilu viranomaisilta kuitenkaan onnistunut, sillä kun Petronella lähti käymään Niilo Raumalan kanssa Inarissa, otti Suojelupoliisi hänet kiinni ja kuljetti etelään kuulusteluihin. Hänet tuomittiin sakkoihin, maksamaan velkansa ja sen jälkeen maastakarkoitukseen. Sakot ja velat maksoi tuntematon, mutta myös kullankaivajat olivat lähettäneet Lapin kullankaivajain liiton puheenjohtajan vaimon, Paula Korhosen Helsinkiin maksamaan sakot kullankaivajien lahjoittamilla rahoilla.

Suomalainen lehdistö otti kiinni mehevistä juoruista ja Petronellaa syytettiin lehdissä elämäntapahuijariksi ja vakoojaksi. Hänestä kerrottiin kaikenlaisia ilkeämielisiä tarinoita myös siltä ajalta, kun hän oli Lapissa, mutta niistä Helsingin lehdillä tuskin oli kovin tarkkoja tietoja.

Tämän jälkeen Petronella karkotettiin maasta ja hän katosi kuin tuhka tuuleen, vaikka häntä yritettiin tavoittaa. Eräiden arvioiden mukaan juuri tästä syystä Petronellasta tuli vahva legenda: hän ei ehtinyt arkipäiväistyä, vaan hänen tarinansa jäi elämään kultamaille. Vaikka hän eli vain lyhyen aikaa Lapissa, hänen ystävällisyytensä ja ahkeruutensa teki syvän vaikutuksen kultamiehiin.

Vasta hänen kuoltuaan San Franciscossa Yhdysvalloissa vuonna 2014 tarina sai jatkoa.

Petronellan paluu

Minun piti hieman pidätellä kyyneliä Petronellan tarinan lopussa. Niin monta kertaa kuin olen sen kuullutkin, tarina on silti vahva. Kullankaivajien yhteisöllisyydestä olen saanut todistuksia aiemminkin ja Petronellan tekemisiä kerrotaan lämmöllä. Myös häneen Suomen Lappi ja kultakuume oli jättänyt jälkensä, siitä kertoo hänen viimeinen toiveensa.

Osa Petronellan tuhkista lepää kultamailla, sillä kuoltuaan hänen oma toiveensa tuhkien ripottelusta Lappiin Lemmenjoelle oli toteutunut Jenny O’Connellin tultua Suomeen vaeltamaan hänen jalanjäljissään. Myös Petronellan tytär tuli Suomeen ja kulki Jennyn kanssa osan matkasta.

Lisätietoa ja lähteet tähän juttuuni Petronellan vaiheista

Petronellan tarina on niin kiehtova, että paitsi hänen Suomessa oleskellessaan, myös paljon sen jälkeen se on ollut esillä. Kertomuksiin voit tutustua esimerkiksi näistä lähteistä, joista olen lukenut hänen tarinastaan:

Seppo J. Partanen: Kultahippu.fi – Petronella – legenda vailla vertaa (suomeksi)

Jenny O’Connell: Finding Petronella (blogi englanniksi)

Yle Uutiset Kulttuuri 25.6.2014, Vesa Vaarama: Petronella palaa kultamaille – lopullisesti (koko Petronellan Suomen oleskelun lyhyt kuvaus vaihe vaiheelta)

Yle Uutiset Kulttuuri 25.6.2014, Jenni Leukumaavaara: Jennifer O’Connell seuraa Petronellan jalanjälkiä Lapissa

Yle Elävä arkisto: Kullankaivajien ruskaretki ja Petronellan hehkeät kukkulat (dokumentti vuodelta 1974)

Tämän ja muut hienot tarinat suomalaisesta kultahistoriasta löytyvät Tankavaaran kynttiläkuusien katveesta, Tankavaaran Kultamuseosta. Kesällä museo on auki joka päivä, talvella tarkista aukioloajat Kultamuseon nettisivulta.

Katso videomme Tankavaaran Kultamuseosta ja kullankaivuusta oikealla valtauksella:

Artikkelin pääkuva: Kaija Ryytty

Lue myös Tankavaarasta löydetystä Mopo-hipusta:

Museokortin seikkailijat 2019: Lapin museoseikkailu

Kesällä 2019 kierrämme Lapin Museokortti-kohteita Museokortin virallisina museoseikkailijoina. Käymme seuraavissa Museokortti-kohteissa ja seikkailukohteissa matkan varrella:

  1. Rovaniemi: Arktikum, Korundi ja Napapiirin retkeilyalue
  2. Kittilän Kaukonen: Särestöniemi
  3. Sodankylä: Alariesto-galleria, Pyhä-Nattanen
  4. Tankavaara, Sodankylä: Kultamuseo, kullanhuuhdontaharjoittelu ja kisat
  5. Tankavaara, Sodankylä: Kultamuseo, kullankaivuu valtauksella
  6. Inari: Siida ja Inarijärven risteily + Ukonkivi

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.