Linnunlauluterapiaa Tourujoella

Tourujoen luontopolku on yksi lempikohteistani.

Eräänä  toukokuisena iltapäivänä, kun ihmisten kailottava minäminä-puhe liike-elämän tärkeissä asioissa oli vienyt voimani, lähdin kävelemään Tourujoelle.

Ensimmäisillä rapuilla ei mieleni vielä tyhjentynyt, mutta pian pääsin jokilaakson rauhaan. En hiljaisuuteen sentään, siitä pitivät linnut huolen, sillä tuleehan niiden keväällä pitääkin ääntä. Joki kohisi uomassaan.

Tourujoki_toukokuu10-37.jpg

Kun kaikkein eniten ottaa päähän milloin mikäkin, luonto tuntuu auttavan siinä, että ensin ajatukset eivät lakkaa juoksemasta ja kun ne on ajateltu maaliin, kaikki näyttääkin selvemmältä kuin koskaan.

Miksi minä ärsyyntyisin muiden lapsellisista vaatimuksista? Minulla on oma tieni, jota voin kulkea.

Luontopolkupariterapiaa

Tietenkään terapiatarkoituksessa nautittu luontoannos ei tallentunut kameraan, joten menimme armaan hovikuvaajan kanssa uudelleen Tourujoelle.

Meiltä kotoa Tourujoelle mennään jännittäviä oikopolkuja pitkin. Ratapihan poikki, aidanrei’ästä läpi ja salaisen polun kautta joen rantaan. Aita oli kerran korjattu, mutta parin viikon päästä siellä oli taas reikä, josta kulkea. Me emme tehneet tuhoja, mutta onneksi joku teki: oikoreitti pienen metsikön läpi on pala luontomeditaatiota monelle keskustan työpäiväänsä kohti matkaavalle.

Siltojen ali, graffitit tutkien ja vihdoin luontopolun monttuun.

Keväällä kumpparit olivat tarpeen, nyt jo tennareilla pääsee.

Kasvillisuus on vasta heräilemässä. Alkukesästä kaikki peittyy viidakkoon, joka nyt vasta päitään nostelee.

Tourujoki_toukokuu10-47

 

4 vastausta artikkeliin “Linnunlauluterapiaa Tourujoella”

  1. Jotenkin tosi ihana postaus! Kauniit kuvat ja ihana tunnelma. Voin ihan kuvitella sen salaisen oikoreitin luontopolulle. Sellaiset ovat ihan parhaita. 🙂 Tykkään myös nähdä välillä retkijutuissa niitten peruspatikointivarusteitten sijaan mekkoja ja muuta ”ei niin retkeilyhenkistä” vaatetta. Se on aina piristävää vaihtelua ja osoittaa, että ei lähipoluilla haahuillakseen tarvitse vetää mitään Fjelluja ylle ollakseen ”oikea retkeilijä”. 😀

    1. Kiitos! Mä käyn tällä luontopolulla aina työmatkoilla ja jos vaikka kirjastosta kävelen kotiin. Siksi ei vaatteet ole ”parasta fjellua”. Eikä välttämättä ole muulloinkaan. 😀

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.