Arjen kemikalisoituminen – huolestuttaako se sinua?

Kävin luennolla arjen kemikalisoitumisesta. 

Ensin haluan antaa teille muutaman menovinkin muista asiaan hieman liittyvistä tapahtumista:

1. Luento tänään 31.10.2017 klo 18: Sisustusmateriaalit herkän kodissa

Kodin hyvällä siivouksella on suuri merkitys, koska huonepölyn kautta altistutaan myös kemikaaleille. Sisäilman laatuun voi vaikuttaa muun materiaalien valinnan kautta.
Millaiset sisustusmateriaalit toimivat herkän kodissa? Mistä materiaalien hajut ovat peräisin? Entä kemikaalien aiheuttamat herkkyydet?

Näihin asioihin pureudutaan tiistaina 31.10. klo 18.00–19.00 Jyväskylän kansalaisopiston yleisöluennolla. Luento pidetään Jyväskylän pääkirjaston pienessä luentosalissa (Vapaudenkatu 39–41, 1 krs). Luennolle on vapaa pääsy.

Lisätietoja:
Sanna Virtanen, kemikaaliasiantuntija, Allergia-, iho- ja astmaliitto ry, p. 0400 241104, sanna.virtanen@allergia.fi

Lähde: Jyväskylä – Ajankohtaista 30.10.2017, http://jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/0/94319

2. Muita ympäristöaiheisia menovinkkejä Jyväskylässä:

Seuraa tapahtumia Jyväskylän kaupungin sivuilta. Tapahtumasivua kannattaa käydä silloin tällöin tsekkaamassa ja merkitä mielenkiintoiset jutut kalenteriin.

Lisäksi hyviä seurattavia Facebookissa ovat Suomen Luonnonsuojeluliiton Jyväskylän yhdistys, Jyväskylän kaupunginkirjasto ja KESSU – Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri. Muuten tällaiset kiinnostavat ympäristöaiheiset tapahtumat ja luennot saattavat mennä sinulta ohi!

Arjen kemikalisoituminen -luento kirjastolla

Aiheesta puhui Pohjoismaisen ympäristömerkin, Joutsenmerkin kemikaaliasiantuntija Terhi Uusitalo. Tilaisuuden järjesti Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys.

Olin luennoitsijaan eilen yhteydessä ja hänen luvallaan kerron tilaisuudesta myös teille.

Voin kertoa omista valinnoistani ja esimerkiksi ulkoiluvaatteiden kalvoista tarkemmin joskus toiste, mutta tämä kirjoitus käsittelee tätä luentotilaisuutta ja siellä käytyä keskustelua. Lyhyesti omat mietteet kirjoituksen lopussa.

Villiyrttiainekset

Joutsenmerkki – mitä se tarkoittaa?

Joutsenmerkin tunnuslause:

Teemme ympäristön kannalta hyvät valinnat helpoksi ja mahdolliseksi.

Joutsenmerkki kertoo omilla nettisivuillaan, että Joutsenmerkityissä tuotteissa ja palveluissa täyttyvät tiukat ympäristövaatimukset elinkaariajattelun mukaisesti. Tämä tarkoittaa tuotteen ja palvelun tarkastelemista materiaalin alkuperästä tuotantoon, käyttöön ja jäteprosessiin asti.

Joutsenmerkki on siis standardisoitu tae turvallisuudesta ja tuoteryhmässä verraten ympäristöystävällisemmästä tuotteesta. Joutsenmerkki asettaa lainsäädäntöä tiukemman standardin.

Luennoitsija Terhi Uusitalo on Joutsenmerkin kemikaaliasiantuntija. Hän kertoi meille arjen kemikalisoitumisen tutkimisesta ja antoi vinkkejä siihen, kuinka omaa kemikaalikuormaa voi keventää.

Mistä me olemme tutkimusten mukaan huolissamme?

Joutsenmerkin vuonna 2015 teettämän tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista oli jollain tapaa huolestunut kemikaalikuormasta. Kaikki huolen ilmaisseet olivat huolissaan esimerkiksi pesuaineista, joissa kuitenkin on tapahtunut eniten kehitystä ja joiden tuoteselosteet ovat lähes aukottomia.

Pesuaineiden aiheuttamaan kemikaalialtistukseen voi itse vaikuttaa, toisin kuin vaikkapa rakennusmateriaalien kemikaaleihin.

Pesuaineiden määrä kannattaa pitää minimissä: et tarvitse omaa tuotetta jokaiseen tarkoitukseen, vaan muutama hyvin valittu peruspuhdistusaine riittää. Oikein käytettynä ja annosteltuina pesuaineet ovat turvallisia kuluttajille.

Ainoana poikkeuksena täytyy mainita pesuaineiden hajusteet: ne eivät ole nopeasti hajoavia eivätkä tarpeellisia kemikaaleja. Lisäksi pesuaineiden, dödöjen, hiussuihkeitten ja hajuvesien kakofonia tai yksittäinenkin liiallinen lemu voi aiheuttaa oireita hajusteille herkistyneille.

Tiilikkajärven Kansallispuisto-167

Tutkimuksessa tuli ilmi myös, että enimmäkseen naiset olivat pesuaineiden lisäksi huolissaan leluista, vaatteista ja kosmetiikasta.

Syyt sille, miksi tutkimukseen osallistuneista kaikki eivät olleet huolissaan kemikaaleista, olivat oikeastaan nämä kaksi:

50 % ei jaksa ottaa selvää eikä murehtia ja 50 % ei usko, että tavallisissa tuotteissa olisi mitään huolestuttavaa.

Miten ja missä haitallisia kemikaaleja käytetään? Mistä meidän kuuluisi olla huolissamme?

Elektroniikka

Uusitalo kertoi meille, että yllä mainitun tutkimuksen mukaan juuri kukaan ei ollut huolissaan kodin elektroniikan haitallisista kemikaaleista, vaikka elektroniikkaa on paljon ja jokaisessa kodissa. Edulliset tuotteet, kuten tarvikejohdot, sisältävät lähes aina haitallisia aineita (esimerkiksi taipuisat johdot sisältävät suuria määriä muovinpehmentimiä eli ftalaatteja).

Tietokoneen, matkapuhelimien, televisioiden ja tablettien osat ja johdot sisältävät ftalaatteja, raskasmetalleja ja palonsuoja-aineita, eikä vaikutus rajoitu vain tuotteesta hengitysilmaan vapautuviin kemikaaleihin, vaan tuotteista syntyy myös vaikeasti kierrätettävää jätettä.

Jokin yksittäinen elektroniikkatuote oli tänä vuonna vedetty pois EU-markkinoilta sen takia, että se sisälsi elohopeaa yli sallitun raja-arvon. Elektroniikkaa koskevat säännökset ovat erilaiset kuin vaikkapa leluja koskevat, minkä vuoksi vanhaa elektroniikkaa ei saisi antaa leluiksi pienille lapsille.

Lelut (pehmeä muovi, maalit)

Muovi, ja muoveista oikeastaan pehmeä muovi, on yksi puhutuimmista materiaaleista sisältämänsä ftalaatin eli muovinpehmentimen vuoksi. Leluista tulisi siirtää museoon vuosikymmeniä vanhat perintömuovilelut, joissa luultavasti on näitä aineita yli sallittujen määrien. EU-lainsäädäntö on tiukentunut vasta 2007, joten sen jälkeen EU:ssa valmistetut lelut ovat keskimäärin parempia ja säädöksien mukaisia.

EU-tietokannassa luetelluista markkinoilta poisvedetyistä tuotteista löytyy lelujen kohdalla yllätyksiä: muovailuvahasta on löydetty booria, meikki- ja koruaskarteluseteissä on ollut raskasmetalleja ja pikkuautojen renkaissa PAH-yhdisteitä (syöpää aiheuttavia aineita). Nämä siis markkinoilta tänä vuonna pois vedetyistä 137 tuotteesta, pistokokeeseen jääneistä tavaroista, jotka valmistettu EU:ssa.

Vanhat, maalatut lelut ovat usein haitallisia vanhojen maalien sisältämien aineiden, esimerkiksi lyijyn, vuoksi.

Leluissa laadukkuudella ja valmistajan arvovalinnoilla on paljon merkitystä: tanskalainen LEGO ilmoittaa muoviensa olevan turvallisia. LEGO-palikathan ovat kovaa muovia, jossa pehmentimiä ei ole tarvittu.

Tekstiilit

Tekstiileissä riskejä aiheuttavat väriaineet, joista käytössä on edelleen esimerkiksi atsovärejä (syöpää aiheuttavia väriaineita). Isot muoviprintit vaatteissa sisältävät usein liiallisia määriä ftalaatteja eli muovia pehmentäviä ainesosia. Tuotteita käsitellään homeen- ja rypistymisenestoaineilla. Kaupasta ostetun vaatteen kemikaalikuormitus itselle vähenee pesemällä tuote ennen käyttöönottoa, mutta ongelma siirtyy tällä vain vedenpuhdistamolle.

Gore Tex -kalvo ja sen vaatteen uloimpaan kerrokseen tarvitsemat tekstiilikyllästeet olivat yksi keskustelluista aiheista. Niiden käyttöä on pohdittu uudelleen esimerkiksi jollain kenkävalmistajalla (nimeä en muistanut poimia talteen itselleni): tarvitsevatko lasten kesäsandaalit GTX-kalvoa? Kun tuotannosta oli karsittu käsittely pois kaikista kengistä, joissa se ei oikeasti ole tarpeen, oli Gore Tex -prosessissa tarvittavien kemikaalien käyttömäärä tehtaassa puolittunut. Tämä kertoo myös toisenlaisesta kemikaalien vähentämisestä: täytyy uskaltaa ajatella tuotteen koko elinkaarta ja poistaa automaattisia, turhia käsittelyjä.

Urheiluvaatteissa on muunkinlaisia käsittelyjä: esimerkiksi hopeaa käytetään vähentämään hienhajua sukissa ja paidoissa. Näiden vaikutusten on todettu poistuvan 1-5 pesussa (taaskin vedenpuhdistamon huoleksi). Maksatko siis extraa siitä, että huuhtelet hopean vesistöön ekassa pesussa?

Kosmetiikka on iholla – siis tosi lähellä

EU-lainsäädännössä ei ole olemassa kosmetiikan luonnonvaikutuksia säätelevää lainsäädäntöä. Kosmetiikkatuotteiden valmistuksessa voi käyttää myös syöpävaarallisia aineita pieninä määrinä. Vaarallisia yhdisteitä löytyy usein UV-suojista. Huulipunista on ajoittain löytynyt lyijyä ja tavalliset säilöntäaineetkin saattavat olla haitallisia. Ilman säilöntäaineita kosmetiikka kuitenkin menisi nopeasti pilalle.

Kosmetiikan kemikaaleista huolestuneille Uusitalo suositteli seuraavaa järjestystä ostopäätöksen tekoon, hän itse noudattaa tätä:

Jos saatavilla on Joutsenmerkin saanut tuote, valitse se. Jos tällaista ei ole saatavilla, valitse hajustamaton luonnonkosmetiikka. Jos tätäkään ei ole saatavilla, valitse hajustamaton tavallinen tuote.

Erityismaininnan Uusitalo antoi tanskalaiselle luonnonkosmetiikalle, koska Tanskassa luonnonkosmetiikkaa on hyvin saatavilla ja siellä kuluttajat sitä vaativat.

Ruoanlaitto ja pesuaineet

Keittiössä suurin riski on astioissa ja pesuaineissa väärin käytettyinä.

Lämpö ja muovi yhdessä ovat huono yhdistelmä, kertoi Terhi Uusitalo.

Älä siis lämmitä ruokaa muoviastiassa tai kaada muovipulloon kuumaa juomaa.  Tämä toimintatapa vapauttaa muovista bisfenoli A:ta, joka vaikuttaa hormoneihin.

Päällystettyä paistinpannua ei pidä lämmittää tyhjänä ja jos pinnassa on vaurioita, pannua ei tulisi enää käyttää. Kuumennettaessa muovilla pinnoitettua pannua liiaksi, siitä vapautuu perfluorattuja yhdisteitä.

Muovia ja perfluorattuja yhdisteitä eri muodoissaan löytyy myös pinnoitteista (tölkkien sisäpinta, mikroaaltouuniin tarkoitetut popcorn-pussit, pinnoitettu leivinpaperi). Esimerkiksi leivinpapereista löytyy kuitenkin vaihtoehtoja, joissa ei ole pinnoitetta ja näistä ainakin joku on Joutsenmerkin saanut tuote.

Pesuaineissa oikea annostelu on tärkeää eli taaskin, puhutaan kemikaalien oikeista määristä.

Hajusteet todettiinkin jo aiemmin turhiksi. Saman tuomion voi antaa optisille kirkasteille: niiden vaikutus kirkkauteen on hyvin pieni. Pesulat, jotka ovat luopuneet optisista kirkasteista, eivät ole saaneet asiakasvalituksia harmaista pyyhkeistä tai lakanoista. Pesuaineiden säilöntäaineet ovat haitallisia, mutta ne ovat myös tarpeellisia, sillä muuten pesuaineet pilaantuisivat nopeasti kaupan hyllyyn.

Rakennustarvikkeet ja asuntojen materiaalit

Rakennustarvikkeissa Suomessa käytetyn palonsuoja-aineen takia Joutsenmerkkiä havitteleva rakennusfirma joutuu käyttämään vaikkapa ruotsalaista eristettä, jota ei palosuojata ”varmuuden vuoksi”. Palosuojaus tapahtuu useimmiten työtapojen vuoksi, ei siksi että rakennus olisi lopulta palosuojattu tämän materiaalin ansiosta. Ruotsissa on siirretty vaikkapa kipinöitä tuottavia työpisteitä ja eristeitä kauas toisistaan: näin palosuojauksen tarve vähenee. Työtapoja kehittämällä on siis mahdollista vaikuttaa kemikaalien tarpeeseen.

Muita riskejä rakennustuotannossa ovat betonin lisäaineet ja kokonaisuutena rakennusjätteen kierrätyksessä on paljon haasteita.

Ruotsissa on tutkittu vanhoja rakennuksia ja uusia rakennuksia mittaamalla huonepölystä eri kemikaalien pitoisuuksia. Tutkimuksia on tehty päiväkodeissa. Vanhemmissa päiväkodeissa huonepölyssä on edelleen vanhojen rakennusmateriaalien päästöjä samoissa määrin kuin uusissa päiväkodeissa, joissa pölyyn sitoutuneet aineet ovat vain korvautuneet nykyään käytetyillä. Rakennuksen rakentamisvuoden voi siis päätellä huonepölyn keräämistä kemikaaleista!

Lainsäädäntö laahaa aina perässä ja on voimassa vain EU:ssa tuotetuissa tavaroissa

Lainsäädäntö rajoittaa kemikaalien käyttöä valmistuksessa EU:n sisällä, mutta tarkistukset tehdään pistokokein. Kaikki vaaralliset pitoisuudet eivät siis jää kiinni. EU:n ulkopuolelta tilattu tavara sen sijaan noudattaa paikallista lainsäädäntöä: Kiinassa valmistettu lelu on Kiinan standardien mukainen eikä välttämättä täytä EU-säännöksiä.

Ongelmia tuottaa usein myös jonkun aineen kieltäminen: saatetaan hypätä huonompaan suuntaan, kun tilalle tulee vielä haitallisempi aine, josta ei ole minkäänlaista tutkimustietoa.

Luennon jälkeen kysymysten yhteydessä arvelin itse, että kun juomapulloni kyljessä lukee, ettei bisfenoli A:ta ole käytetty, onko riskit nyt vältetty. Ei oikeastaan, Uusitalo vastasi, sillä tilalle on voinut tulla bisfenoli S.

Lakkoja välipalaksi

Riski vs. vaara

Kaikki on tappavaa riittävänä annoksena.

Täytyy erottaa toisistaan myös riski ja vaara: esimerkkinä Uusitalo käytti leijonaa. Se on aina vaarallinen, mutta jos sinun ja leijonan välissä on kalterit, riski joutua hyökkäyksen kohteeksi pienenee. Samoin kemikaalit oikein käytettyinä ovat vaarattomampia kuin väärin käytettyinä ja tästä syystä tuotteiden käyttöohjeiden lukeminen on tärkeää.

Turhia riskejä ei siis pidä ottaa leijonan eikä kemikaalien kanssa.

Kierrätys on periaatteessa hyvä asia: kierrätetyissä vaatteissa tehdaskemikaalit on jo pesty pois ja tuotteen käyttäminen vähentää tarvetta tehdä uusia vaatteita.

Kuitenkin, jos jonkun tuotteen käyttötarkoitusta muutetaan (tuunaaminen), tulisi tarkastella alkuperäistä materiaalia. Onko esimerkiksi autonrenkaan sisäkumi tarkoitettu pidettäväksi iholla (korut, asusteet)? Miksi antaisit raskasmetalleja sisältävän vanhan kännykän lapselle leluksi? Onko kyllästetty kuormalava turvallinen sohvapöytänä?

Kemikaalien vaikutukset

Miten kemikaalit sitten ovat vaaraksi? Kemikaalien vaikutukset ovat moninaisia, yhteisvaikutukset vielä hurjempia ja olemmekin nähneet näistä kertovia otsikoita paljon vuosien mittaan.

Haitalliset kemikaalit voivat esimerkiksi vaikuttaa hormonitasoihin eli olla hormonihäirikköjä (bisfenoli A, ftalaatit) tai aiheuttaa syöpää (parabeenit).

Alla muutamia otsikoita, joita Terhi Uusitalo oli meille kerännyt:

Tutkimus: Muovien pehmentimillä yhteys poikien feminisoitumiseen Ruotsissa

Kuorintavoiteen mikromuovi voi päätyä lautaselle – näin vältät haitallisia kemikaaleja

Uudet vaatteet haisevat kemikaaleille – onko se vaarallista?

IPhonen kemikaalit kuohuttavat USA:ssa

Tutkimustieto siirtyy hitaasti tuotteisiin, tuotantoon ja lainsäädäntöön. Lisäksi tutkimustiedon ongelma on, kuinka osoittaa pahikset, koska kemikaalien osuus terveysongelmissa on usein vaikea todistaa niin suureksi kuin se todennäköisesti on. Kemikaalien vaikutus kun on usein syntynyt pitkän ajan kuluessa eikä vertailuryhmää ole, koska elämme kaikki samassa kemikaalialtistuksessa.

Kemikaalien suhteen on vielä paljon tietoaukkoja.

Mitä minä voin tehdä?

  • Suosi Ympäristömerkkiä ja etsi muita merkkejä, jotka kertovat vastaavasta tarkkailusta prosessissa: Luomu, Ökö-tex, M1, A&A.
  • Katso pakkausten varoitusmerkit ja noudata ohjeita. Esimerkiksi pesuaineissa annostusta on tärkeää noudattaa!
  • Hanki vähemmän tavaraa: elektroniikka, lelut, pesuaineet. Kun sinulla on vähemmän tavaroita, sinulla on vähemmän tutkittavaa kemikaalien suhteen. Huonepöly sitoo jonkun verran kemikaaleja, joten riittävä siivoaminen välttää sitä kautta hengitysteihin joutuvia haitallisia kemikaaleja.
  • Suosi lyhyitä tuoteselosteita ja vältä turhia hajusteita.
  • Vältä muoviprinttejä tekstiileissä ja pese vaatteet ennen käyttöönottoa. Tämä tosin vähentää kemikaalivaikutuksia vain omalla ihollasi, sen sijaan vesistöt kärsivät.
  • Älä mikrota muoviastioita.
  • Kysy valmistajalta: erityistä huolta aiheuttavat aineet (SVHC). Valmistajalla on velvollisuus vastata kysymykseesi erityistä huolta aiheuttavien aineiden listasta 45 päivän kuluessa. Ohjeet kysymiseen alla.

Lisätietoa kemikaalilainsäädännöstä ja kemikaaleista:

Terhi Uusitalo mainitsi oikeudesta kysyä tuotteena valmistajalta, sisältääkö se tiettyjä vaarallisia kemikaaleja.  Kyseessa ovat erityistä huolta aiheuttavat aineet (SVHC). Ohjeet kysymiseen löytyvät Euroopan kemikaaliviraston ECHA:n sivuilta: https://echa.europa.eu/chemicals-in-our-life/how-can-i-use-chemicals-safely/use-your-right-to-ask

Tässä vielä luennoitsijan lisävinkkejä, mistä kemikaalitietoutta voi etsiä:

Anja Nysténin teokset Kemikaalikimara (2008) ja Kemikaalikimara lapsiperheille (2013), blogi: Kemikaalikimara
http://kemikaalikimara.blogspot.fi
https://www.facebook.com/Kemikaalikimara/

Facebook, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto: https://www.facebook.com/Turvallisuusjakemikaalivirasto/

Vielä muutamia itse löytämiäni lähteitä, joista voi lukea lisää luennon aiheesta:

Joutsenmerkki, kemikaalitutkimus 2015, tiedote
Joutsenmerkki, Terhi Uusitalon blogikirjoitus: Miten suunnistaa kemikaaliviidakossa?

Aamupala vaelluksella

 

Omat mietteet

Jäikö minulle nyt sellainen olo, että kaikki toivo on menetetty? Kyllä ja ei. Tieto lisää tuskaa, mutta toisaalta paljon näistä asioista olin jo lukenut uutisotsikoista ja jollain tapaa oma kriittisyys jatkuvaa ostamista kohtaan on kasvanut vuosien mittaan.

Näen maailmassa paljon ylikuluttamista ja turhaa krääsää. Vaikka minkälaisia säännöksiä on kehitetty, aukoton järjestelmä ei ole ja läpi pääsee aina suorastaan myrkyllisiä tavaroita. Paras tapa välttää turhia ja haitallisia kemikaaleja on jättää ne kauppaan.

Toisaalta näen kehitystä: luonnonsuojelun kannalta täytyy aina yrittää edes hidastaa maapallon tuhoa ja uskon esimerkiksi Joutsenmerkin olevan parempi järjestelmä vertailla tuotteita kuin pelkkä tuoteselosteiden varassa eläminen.

Terhi Uusitaloa haluan kiittää hyvästä luennosta, noin 70 kuuntelijaa kuunteli korvat höröllään ja monenlaisia kysymyksiäkin tuli luennon jälkeen. Olen iloinen, että houkuttelit sekä ympäristönsuojelun aktiiveja että ihan tavallisia tyyppejä yleisöön!

Mikä on kemikaali?

Kemikaali voi olla luonnossa esiintyvä aine tai teollisesti tuotettu synteettinen aine. Kemikaali ei ole synonyymi haitalliselle. Kun pyritään välttämään kemikaaleja, voi elämä käydä mahdottomaksi, sillä ihan kaikki on kemikaaleista rakentunut, myös me itse, esineet ympärillämme, ruokamme ja hengitysilmamme.

Tämän luennon yhteydessä kemikaalilla tarkoitettiin haitallista tai ei-toivottavaa kemikaalia: jotain, jolle altistumisessa meidän tulisi olla tarkempia. Esimerkiksi Kemikaalikimara-blogin kemikaalikurssin ensimmäisessä (ja tutkittuani ilmeisesti myös viimeisessä) osassa määritellään, mikä on kemikaali.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s