Kärnäkosken linnoitus: parempi taukopaikka

Saimme ystävältämme Pekalta vinkin ajaa pienempiä teitä pitkin kotiin Lappeenrannasta.

Kiertoreitti kävi meille, sillä kylätiet ovat paljon mielenkiintoisempia kuin posottaminen jonossa rekkojen kanssa tasaisella asfaltilla, vaikkakin matkaan menisi näin helposti tunti pitempään. Lopulta taisi mennä kaksi tuntia pitempään.

Pekka kertoi meille linnoituksesta, mutta ei maininnut sanallakaan, että se toimii myös lammasaitauksena.

Näillä lampailla on hieman järeämmät aidat.

 

En tullut tutustuneeksi myöskään linnoituksen historiaan ennen kuin astuin sisään portista ja laitoin sen visusti perästäni kiinni, etten päästäisi lampaita karkuun.

Eivät ne tosin näyttäneet kovin halukkailta poistumaan suojavyöhykkeeltään.

Syy lampaiden erinomaisiin oloihin on Kärnäkosken linnoituksen alueen luokittelu arvokkaaksi perinnemaisemaksi ja niittymaiseman luontainen paras hoitotapa: laiduntaminen. Täällä esiintyy tärkeitä niittyjen ja ketojen kasveja, kuten keltamatara, musta-apila ja ketoneilikka.

Linnoituksen sisäpihalta on löydetty 130 eri putkilokasvilajia. Venäläisiä lajeja, joista alueella esiintyy tummatulikukka, etelänhoikkaängelmä ja heinäratamo, kutsutaan muinaistulokkaiksi.

Sotahistoriasta kertoo harmio, kansanomaiselta ja kuvaavalta nimeltään ”kasakan jalanjälki”.

Kärnäkosken linnoitus ja sen historia

Tämä Saimaan kannaksella sijaitseva linnoitus on rakennettu 1700-luvun lopussa suojaamaan Venäjän rajaa ja Pietaria hänen majesteettinsa keisarinna Katariina Suuren käskystä.

Rakennustöistä vastasi kenraali Aleksandr Suvorov, jonka vastuulla oli valtakunnan luoteisrajan suojaaminen Ruotsia vastaan.

Kärnäkosken linnoitus oli osa Pietaria suojaavaa ulointa linnoitusketjua: Kyminlinna, Liikkalan, Utin, Järvitaipaleen ja Kärnäkosken linnakkeet ja linnoitukset. Linnoitus tarjosi suojaa myös Saimaan laivastolle.

Kärnäjoen keskeinen sijainti

Suvorov valitsi Kärnäjoella rakennuspaikaksi kosken länsirannan, josta linnoituksen ja reduttien valmistuttua valvottiin niin Savitaipaleelta Mikkeliin vievää maantietä kuin Saimaalle johtavaa vesiväylää.

Lähes bastionijärjestelmän mukainen linnoitus

Linnoituksen suunnittelu on alunperin italialaisen, sittemmin Ranskassa parannetun bastionijärjestelmän mukainen, kuitenkin Kärnäkosken maastojen muodon ja tilanpuutteen vuoksi rakenteeltaan epäsäännöllinen. Syy tai ansio ranskalaiseen suunnitteluun olivat ranskalaiset insinööriupseerit, jotka olivat paenneet Ranskan suurta vallankumousta Venäjälle.

Kärnäkosken linnoituksen ja reduttien rakennustyöt tekivät 1 400 venäläistä sotilasta ja paikallista talonpoikaa. Raskas kivirakennustyö ja sairaudet veivät hautaan suuren määrän rakentajia.

Lainaus Wikipediasta:

Linnoituksen länsi- ja eteläsivut varustettiin kolmella puolibastionilla. Linnoituksen päämuurin eteen sijoitettiin kolme etuvarustusta, ravelliinia. Idän- ja pohjoisenpuoleisille lähinnä Saimaaseen rajautuville sivuille, joista vihollisen hyökkäystä ei odotettu, rakennettiin pelkkä tenaljirintama.

Linnoituksen sisälle rakennettiin sotilaiden kasarmi, upseeritalo, päävartio, arestirakennus ja ruutivarasto.

Bastioni tarkoittaa vallisarvea ja bastionilinnoitus muistuttaa muodoltaan monikerroksista kukkaa tai tähteä. Sen muoto vähentää linnoituksen ympärille jääviä katvealueita ja mahdollistaa taistelun tukemisen vierekkäisistä bastioneista. Puolibastioni on muodoltaan vajaa bastioni.

Ravelliini on vallihautaan linnoituksen eteen rakennettu nelisivuinen suojausrakenne.

Tenalji taas on kulmittain asetettujen muurien muodostama rakenne.

Leveyttä linnoituksella on ollut 150 metriä ja pituutta 220 metriä.

Kyseessä oli sodankäynnin kehittymisen tulos: kun aseet vaihtuivat teräaseista tykistöön, korkea rakenne hylättiin, siirryttiin matalaan seinään ja siihen yhdistettyyn vallihautaan.

Kärnäkoski (5).jpg

Kärnäkosken mylly

Myllyrakennukseen epäröimme astua, mutta koska ovet olivat apposen auki, uteliaisuutemme voitti.

Kärnäkoski (16).jpg

Astuimme sisään.

Kärnäkosken mylly on rakennettu 1830-luvulla ja oli toiminnassa 1950-luvulle saakka.

Paikallinen kyläyhdistys on ottanut myllyn haltuunsa ja hoitoonsa 2002 tehden tuolloin isot kunnostustyöt. Kaikenlaista pientä myllyrakennuksessa on varmasti ajan mittaan. Tällä hetkellä akuuteimmalta näyttää kattoremontti, sillä myllyn katolla lepatti suojapeite.

Koska olimme vain ohikulkien matkalla, jäi tien toinen puoli tällä kertaa ikuistamatta. Siellä sijaitsee redutti eli vuorilinnoitus, josta on vartioitu laajaa aluetta. Ennen reduttia polulla on lotjasataman laituri uimareille ja laavu tulipaikkoineen.

Kärnäkoski (18).jpg

Lähestyminen autolla ja pyörällä

  • Savitaipaleen kirkonkylästä ajetaan noin 10 kilometriä maantietä nro 409 pohjoiseen.
  • Pysäköintialue sijaitsee Kärnäkosken myllyn vieressä, ja se aurataan talvisin. Kävelymatkaa laavulle ja lotjasatamaan on pysäköintialueelta 0,5 kilometriä.

Lähteet:

Luontoon.fi: Kärnäkosken linnoitus
Wikipedia: Kärnäkosken linnoitus

Yhteistyöyritys:

Yhteistyöyritys Saimaan palju ja aktiviteetti tarjoaa opastettuja retkiä ja maastoruokailupalveluita Kärnäkosken linnoituksella. Saimaan Palju ja Aktiviteetti on vieraskynämme Savitaipaleen Teemun yritys.

Kärnäkoski (14).jpg

Paremmat taukopaikat

Sarjamme Paremmat taukopaikat esittelee pysähtymisen arvoisia kohteita siellä sun täällä, matkoillamme pitkin Suomea.

Sarjassa on julkaistu aiemmin kirjoitus Juvéninkoskesta.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s