Hetta-Pallas-opas 6: Roskaton retkeily, polttopuiden ja kaasun taloudellinen käyttö

Miksi roskiksia ei saisi käyttää?

Sanomattakin on selvää, ettei luontoon saa heittää roskia, mutta kansallispuiston taukopaikalla on roskiksia ja mikä olisikaan huolettomampaa, kuin heittää sinne hajonneet taukokengät ja kaikki tyhjät ruokapussukat, repusta pois painamasta, ajattelet ja ojennat jo kättäsi avaamaan roskiksen kantta.

Ei! Älä tee sitä!

Kun jätät roskia taukopaikan roskikseen, ne täytyy hakea sieltä pois mönkijällä. Jokainen roska roskiksessa aiheuttaa lisää huoltoajon tarvetta. Huoltoajo kuluttaa maastoa ja huoltohenkilöstö on sen ajan pois muusta kansallispuiston huoltotyöstä.

Sinulla itselläsi taas on matkan alussa tietty kuorma, jossa roskat eivät voi tuoda ainakaan lisää painoa, vaan pikemminkin kun syöt ruokaa, kuorma kevenee.

Sinä olet joka tapauksessa menossa lajittelupisteiden suuntaan autotien päähän, joten jätä roskapussi rinkkaan ja pistä roskiksen kansi takaisin kiinni!

Roskikset ovat jäänteitä retkeilyreitin alkuajoilta, kun kävijämäärät olivat vähäisempiä, tuolloin panostettiin palveluun ja huoltoajon tarve ei ollut valtava, vaikka roskiksia käytettiinkin jatkuvasti.

Ajat ovat kuitenkin siitä muuttuneet ja olemme siirtyneet roskattomaan retkeilyyn, sillä nykyisin ymmärrämme, että jokainen, joka kantaa tunturiin jotain, jaksaa sen kantaa myös takaisin, pois tunturista, eikä mönkijäkyyti ole roskille hyväksi.

Suosittelen ottamaan roskikseksi mukaan tukevan, suurehkon ja tiiviisti suljettavan pussin, josta roskat eivät pääse sotkemaan muita asioita rinkassa. Myös yhden vedenpitävän säilytyspussin voi ”uhrata” tähän, jos vain muistaa sen pestä huolellisesti kotiin päästyä ja käyttää uudelleen.

Muutama yksittäinen roskatyyppi ja niiden käsittely

Älä polta alla olevan kuvan mukaisia valmisruokapusseja tai vastaavia, joissa on foliopinta. Folio ei pala ja foliomytyt haittaavat tuhkan käsittelyä.

Sen sijaan tällainen pussi toimii hyvin pikkuroskiksena loppumatkalla. Pienimpään tilaan se menee rullaamalla.

Punainenhiekka Pallasjärvi

Toinen yksittäinen roska, jonka oikea paikka useinkaan ei ole löytynyt aloittelijalta luontevasti, on kosteuspyyhe. Siis sellainen kosteana pakattu, puhdistautumisessa kätevä. Niitä ei saisi laittaa tupien käymälöihin, koska niistä useimmat eivät maadu ja ne jotka maatuvat, maatuvat liian hitaasti.

Hetta-Pallas-reitin käymälöissä on usein vessoissa mahdollisuus laittaa nämä kosteuspyyhkeet samaan roskikseen kuukautissiteiden kanssa, mutta itse olen käyttänyt näillekin pientä suljettavaa muovipussia, jossa likaiset kulkevat rinkassa.

Suosittelen käyttämään vessapaperina kosteuspyyhkeiden sijaan ihan tavallista vessapaperia, joka hajoaa ja maatuu parhaiten näiden käymälöiden säiliöissä.

Milloin roskista saa käyttää?

Jos havaitset vaikkapa tuvassa tai pihalla muiden jättämiä roskia, eivätkä ne mahdu sinun roskapussiisi, voit jättää ne tuvan roskikseen huollon hoidettavaksi.

Missään muussa tapauksessa ei ole hyväksyttävää käyttää roskista.

Tästä muuten huomio: kun olet siellä paikalla, sinun on kätevä nostaa muiden roskat roskikseen. Älä tyydy katsomaan tai lähettelemään palautetta jonnekin, josta se ohjataan huollon tiedoksi, vaan toimi. Pieni roskakasa houkuttelee jollain psykologisella menetelmällä muitakin jättämään roskia samaan kasaan. Nopea tilanteen eliminointi on parempi ja sinäkin voit sen tehdä.

Jos jätät palautetta tupakirjaan, muistathan etteivät edellisen merkinnän tekijät välttämättä ole samat henkilöt, joiden jälkiä siivosit. Älä siis syyttele heitä, vaan kerro tilanteesta neutraalisti.

Kaasun käyttö tuvilla

Lue ohjeet huolellisesti, ettei kaasuhana jää auki turhaan.

Hetta-Pallas

Huoltoajojen vähentämiseksi myös tupien kaasua kannattaa käyttää säästeliäästi: pullojen vaihtoväli pitenee ja ympäristö kiittää.

Oma retkikeitin on edelleen vähiten huoltotarvetta aiheuttava tapa kokata ruokansa, mutta toki kaasut ovat tuvilla retkeilijöitä varten.

Polttopuiden kanssa säästeliäisyys on myös hyve

Polttopuun määrää nuotiossa ei tarvitse liioitella: jos vain fiilistelet notskilla, kannattaa tehdä ennemmin pienet kynsitulet kuin mahtava roihu.

Puu myös syttyy helpommin, jos sitä pilkkoo pienemmäksi. Kirveet reitin taukopaikoilla ovat painavia ja kömpelöitä, mutta käyttökelpoisia.

Kirves ei ole ollenkaan niin pelottava, kun sen käyttöön tottuu! Harjoittele rohkeasti vaikka taloyhtiön grillikatoksen puuliiterissä, niin retkellä et ole ensimmäistä kertaa kirveen varressa.

Polttopuita ja sytykkeitä pitää aina pilkkoa seuraavallekin tulijalle ja tehdä kiehiset valmiiksi, sillä jos joku tulee tuvalle kylmissään ja väsyneenä, hänen tulee saada nopeasti lämpöä mökkiin.

Varsinkin viileällä säällä ja talvella tämä on ehdottoman tärkeää!

Kuppi kuumaa

Tuvan lämmittäminen saunaksi ei ole viisasta

Tuvan ylilämmittäminen on aihe, joka nousee jatkuvasti esiin keskusteluissa. Tässäkin luulen kyseen olevan tietämättömyydestä: aloitteleva retkeilijä haluaa fiilistellä kaminan lämmössä taisteltuaan tuulessa ja tuiskussa koko päivän, eikä ollenkaan ymmärrä, että sitä pitäisi lämmittää kohtuudella. Illalla sitten hiottaa!

Ovatpa jotkut viisaammat todenneet, että omassa teltassa lämpötila on ainakin alhaisempi ja täten toimivampi nukkumiseen makuupussissa, kuin toisten säätelemä tuli tuvassa.

Tämä liiallinen lämmitystoiminta on siis sekä epäekologista tuhlausta että epäkohteliaisuutta.

Nuotioiden tekeminen muualle kuin tupien vieressä sijaitseville nuotiopaikoille on kielletty

Valmista ruokasi mieluummin retkikeittimellä kuin avotulella, sillä se on aina taloudellisempaa ja ympäristöystävällisempää. Jos kuitenkin käytät avotulta, huomioi seuraavat asiat:

Hetta-Pallas-reitin tupien ympäristössä on usein yksi tai muutamia tulipaikkoja, jotka tunnistaa hyvästä kivirakenteesta sekä penkeistä kivirakenteen ympärillä.

Muualle nuotioita ei reitillä eikä tupien ympäristössä saa tehdä.

Lisäksi retkeillessä suositulla reitillä tulee luopua siitä periaatteesta, että nuo istuvat tuolla nuotiolla, en mene häiritsemään enkä halua muita minun nuotiolleni. Niin kauan kuin nuotion ympärille mahtuu, suosi yhden nuotion tekniikkaa ja kohteliaisuutta. Tee ruokaa valmiiksi sytytetyllä nuotiolla, vaikka sitten seurassakin, ennemmin kuin jokainen telttakunta omilla nuotioillaan.

Nuotiopaikat ovat yhteisiä, eikä niitä voi varata itselleen.

Metsäpalovaroituksen aikana avotulen käyttö on aina kielletty muualla kuin hormilla varustetuilla keittokatoksissa (Hetta-Pallas-reitillä ei ole tällaisia ollenkaan, sisätiloissa on kaminat ja kaasuhellat).

Retkikeitintä ei lasketa avotuleksi, mutta metsäpalovaroituksen aikana sen kanssa täytyy olla erityisen varovainen. Käytä keitintä tukevalla, palamattomalla alustalla äläkä jätä sitä hetkeksikään valvomatta.

Sytytä nuotioon ja kaminaan tuli mahdollisuuksien mukaan päältä, jolloin tuli polttaa suurimman osan palokaasuista, jotka muuten lähtisivät savuna ilmaan. Tämä onnistuu kuivien puiden kanssa tekemällä riittävästi sytykkeitä ja pilkkomalla puut pienemmiksi.

Käytä enemmän aikaa tulen sytyttämisen valmisteluun kuin itse sytyttämiseen!

Muokkaus: Ajankohtainen tiedote kansallispuiston Facebookista poimittuna 23.9.2017:

Polttopuut ovat vähissä tai loppuneet kokonaan:
– Rihmakuru
– Nammalakuru (päivitys 25.9.2017: Nammalakuruun on toimitettu puita)
– Hietajärvi (päivitys 25.9.2017: Hietajärvelle toimitetaan puita tällä viikolla)
– Pahtavuoma (päivitys 25.9.2017: Pahtavuomalle toimitetaan puita tällä viikolla)

Puuhuoltoa on tehty normaaliin tapaan. Kulutus on ylittänyt odotukset ja liitereiden kapasiteetti on ylitetty. Puuhuoltoa pystytään tekemään todennäköisesti vasta talvella. Eli mukaan lämmintä vaatetta sekä keitin polttoaineineen, jos on tarve lämmittää vettä tai ruokaa.

Samalla myös kulkijoita kannustetaan vastuulliseen puiden käyttöön. Tupia lämmitetään useimmiten aivan liiaksi, niin että on kuuma ja pitää tuulettaa ylimääräiset lämmöt pois. Tuvissa ei varsinaisesti ole tarkoitus oleilla alusvaatteissa. Odota enemmin tunti ja lisää vasta sitten puita, jos on oikeasti kylmä.

 

Lisätietoa resurssien viisaasta käytöstä ja lähteet:

Luontoon.fi: Leirituli Metsähallitus 2017
Luontoon.fi: Roskaton retkeily Metsähallitus 2017

Muistuttaisin vielä, että tämä blogi ei ole varsinainen Pallas-Yllästunturin kansallispuiston palaute- tai myyntikanava, vaikka toimitankin kaikki viestinne asiakaspalveluun. Tässä tulee kuitenkin turhaa viivettä, koska minä olen joskus monta päivää kerrallaan nettiyhteyden ulottumattomissa. Suosittelen olemaan yhteydessä suoraan luontokeskuksiin alueella. Heidän yhteystiedonsa, sähköposti ja puhelinnumero, löytyvät kansallispuiston sivuilta.

Vastaan kuitenkin mielelläni retkeilyä koskeviin kysymyksiin.

Perusteellinen Hetta-Pallas-opas vastaa kysymyksiisi Suomen suosituimmasta ja myös vanhimmasta merkitystä retkeilyreitistä. Luet nyt juttusarjan kuudetta osaa. Klikkaa alta seuraavat osat: jos juttu on jo julkaista, sen kohdalla on linkki. Voit kysyä lisätietoja myös kommentilla tähän kirjoitukseen tai viestillä Facebook-sivullemme!

Juttusarjan osat:

  1. Valmistelut ja ennakkovaraukset
  2. Tuvat reitillä
  3. Autio- ja varaustupaetiketti
  4. Kansallispuiston säännöt ja rajoitukset
  5. Maaston vaativuus, reitin turvallisuus ja matkapuhelimen kuuluvuus
  6. Roskaton retkeily, polttopuiden ja kaasun taloudellinen käyttö
  7. Alueen historia ja kulttuuri

Kirjoittaja Anne Sulander on ollut vapaaehtoistyössä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa vuosina 2016 ja 2017 ja kävellyt reitin useita kertoja. Jos huomaat tekstissä virheen tai sinulle jäi kysyttävää, kommentoithan alle niin tarkistetaan!

7 vastausta artikkeliin “Hetta-Pallas-opas 6: Roskaton retkeily, polttopuiden ja kaasun taloudellinen käyttö”

  1. Hei Anne, kirjoitan sinulle nyt toista kertaa.
    Puita pilkkoessa jalkoja ei todellakaan kannata pitää levällään vaan vierekkäin ja suojassa hakkuupölkyn takana, jolloin pölkky estää sääreen iskeytymisen ohilyöntitapauksessa.
    Kuivien ja palavien polttopuiden päällä ei ole myrkky- vaan palokaasuja.

    1. Kiitoksia kommentistasi, niitä saa laittaa vaikka kaikkiin artikkeleihin ja ovat toivottavia! Otin tuon ohjeen pois, eihän se oikeastaan kuulunut aihepiiriinkään ja korjasin kaasut oikeaksi.

      Sun pitää tulla pitämään halonhakkuukoulu! Monessa ohjeessa neuvotaan, että tukeva haara-asento, polvet joustaa kun kirves laskeutuu (jolloin varren kulma on vaakasuora, ettei kirves lipsahda halonhakkaajaa kohti vaan maahan).

  2. Hei, kiitos hyvästä kirjoituksesta. Niin helposti voi unohtaa, että polttopuut eivät itsestän ilmaannu sinne puuvajaan tai roskat katoa.

    Minulla on vielä tämä ”klassikko” -reitti kulkematta, mutta.. luontoon lähtiessäni olen hitusen erakko. Reitillä ei taida sulanmaan aikaan juuri olla väliä, jolla/jolloin pääsisi kulkemaan ”erämaisesti” ketään päivään pariiin näkemättä? Eli, jos ruksin karttaansa halua, on vain sosialisoiduttava joukkoon?

    1. Tällä reitillä saa yleensä kulkea välit rauhassa, kun kaikki menevät samaan suuntaan, mutta leiripaikoilla on aina porukkaa, eikä muualla saa leiriytyä kuin tupien ympärillä. Toki räpätädeillä on yleensä seuraa, eikä kukaan erakkoa häiritse: tavallaan olet seurassa yksin. Olisiko lokakuussa hiljaisempaa?

      Yksi vinkki olisi! Jatka Pallakselta Ylläkselle. Sillä välillä saat sitten melko varmasti yksin erakoitua, tupia vain on harvemmassa.

  3. Paljon oli hyvää asiaa roskista… Foliot, kosteuspyyhkeet…
    Kokonaisuuten asia, siis tämä roskattomuus ei ole niin yksinkertainen asia. Kannattaisi muistaa, että metsähallitus on nykyään liikelaitos eli jos huoltomiesten työmäärä pienenee vähentyneiden roskisten tyhjennys tarpeen kautta, ei siitä ole seurauksena se, että riittää paremmin aikaa muuhun huoltotyöhön vaan se, että huoltomiesten määrää vähennetään, jolloin työkuorma pysyy ennallaan. Lapissa on muutoinkin vaikea löytää työtä, joten en halua olla tukemassa tätä kehitystä.
    Tilanne olisi vähän sama kuin että kauppa kannustaisi ihmisiä käyttämään itsepalvelukassoja, jottei kassatyöntekijöiden tarvitsisi istuskella pitkiä päiviä kassojen ääressä ja me täällä netissä hokisimme samaa mantraa, että juu istuminen ei ole kivaa ja että me emme ainakaan käytä normaalikassoja. No mitä tästä seuraisi, tuhannet nuoret, vähän koulutetut yms. Menettäisivät työpaikansa.
    Itse en viitsi laittaa vähäistä roskamäärääni autiotuvan roskiseen, mutten myöskään näe asiaa minään peikona, sitäpaisi olen varma, että roskikset tyhjennetään muun huoltotyön yhteydessä – ei sitä yksittäistä roskista lähdetä millään mönkijällä hakemaan.
    Joskus mietin taustoja tälläisille blogi-kirjoituksille. Retkipaikka on ilmoittanut yhteistyökumppanikseen metsähallituksen, mutta miten on tämän sivuston laita. Ennen oli sellainen sanonta:” sen lauluja laulat, jonka leipää syöt”…

    1. Kiitos kommentistasi. Se herätti minussa paljon ajatuksia. Valitettavasti ei ainoastaan iloisia. Roskaamista tulee vähentää ja omat roskat tulee jaksaa kantaa pois maastosta roskattoman retkeilyn periaatteiden mukaisesti. Työpaikkoja toivon syntyvän muulla tapaa kuin roskaamista paapomaan.

      Me kirjoittajat olemme retkeilyharrastajia ja kirjoittamisessa myös harrastajia ja ilmoitamme kaupalliset yhteistyöt rehellisesti. Hetta-Pallas-reitin opas on osa vapaaehtoistyötä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, minkä olemme myös ilmoittaneet jokaisessa kirjoituksessa. Emme saa tästä oppaasta palkkaa tai palkkiota, vaan kyse on omasta halustamme olla kansankielistämässä joskus hyvin kuiviakin ohjeita ja tuoda iloa retkeilijän elämään. Ohjeistusta ei koskaan liikaa levitetä, harmi että sinulla on tällainen ajatus meidän puhtaista tarkoitusperistämme.

      Rinkkaputki on hyvän mielen sivu, jolle minä ja mieheni kirjoitamme omista luonnossa liikkumisen harrastuksistamme. Ole siis hyvillä mielin: enin osa kirjoituksista on ihan ilman palkkaa tänne ladattu.

  4. Kiitos rehellisestä vastauksesta.
    On luultavasti vain omaa taitamattomuuttani, etten löytänyt alun hakemistosta mahdollisia yhteistyökumppaneitanne.
    Tarkoitukseni ei ollut aiheuttaa pahaa mieltä, vaan tuoda myös toisenlainen näkemys asiaan. En tietenkään kannata roskaamista, sillä tavalla kuin itse termin käsitän eli luontoon heittelemistä. Palamattomien roskien laittamista niille varatuille paikoille en kuitenkaan pidä roskaamisena, vaikka en sitä itse tee. Sitäpaitsi jos ohjeista puhutaan, en kyllä muista nähneeni yhdenkään roskiksen kohdalla kylttiä, ettei tänne saisi laittaa roskia – voin kyllä olla väärässä tässäkin asiassa:)
    Meillä on paljon työttömiä ihmisiä, jotka eivät kykene paapomaan roskaamista täällä netissä, mutta joista monet olisivat onnellisia, jos saisivat työ, jolla on jotain merkitystä kotona istumisen sijaan – siis vaikka roskisten tyhjentelyä autiotuvilta.
    Kävin eilen eräässä lemmikkieläin liikkeessä, jonka kassalla oli kyltti ”haluamme palastaa maailman, joten emme tarjoa enää maksuttomia muovipusseja asiakkaillemme.” Vieressä oli kori, jossa oli tarjouksessa 100kpl muovisia koirankakka pusseja. Kysyin myyjältä, että miten nämä nyt sitten ovat parempi vaihtoehto maailman kannalta? Jäimme molemmat miettimään vastausta.
    Elämyksellistä kevättä kaikille teille…

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.