Lumoava Patvinsuon kansallispuisto

Jo pitkään oli mielessäni pyörinyt ajatus retkestä Patvinsuon kansallispuistoon Lieksaan.

Muutaman onnekkaan sattuman kautta haave toteutui kesäkuun viimeisinä päivinä.

Lähdin Kangasalta aikaisin keskiviikkoaamuna liikenteeseen, poimin ystäväni Astan mukaan kyytiin Joensuun asemalta. Kesäinen luonto oli kaunis auton ikkunastakin katsottuna ja matka taittui joutuisasti.

Suunnitelmamme oli viettää retkellä kolme vuorokautta, keskittyä nauttimaan meille uudesta kansallispuistosta ja pitää päivämatkat maltillisina. Kiertäisimme Suomunkierron ja lisäisimme siihen piston Teretinniemen luontotornilla.

Reissun aloitimme keskittymällä olennaiseen eli ruokaan!

Kokkailimme lounasta Kurkilahden tulipaikalla, jonne pääsee kätevästi autolla. Kurkilahti on huikean kaunis valkohiekkainen ranta ja reissun aikana tulimme huomaamaan, että niitä Patvinsuolla riittää!

Lounaan jälkeen patikoimme kohti Teretinniemen lintutornia kauniiden suoalueiden läpi.

Näkymät olivat huikaisevia, suo levittyi silmänkantamattomiin pitkospuiden molemmin puolin, suopursut, tupasvillat ja suokukat hehkuivat täydessä loistossaan. Tuoksu oli huumaava. Aurinko lämmitti ja sai maiseman hehkumaan.

Kummankin suusta pääsi tuon tuosta ”Katso!” tai ”Voi miten kaunista”, olimme heti ensimetreiltä Patvinsuon lumoissa.

Pitkospuita oli helppo kulkea, ympärillä kuului paljon lintujen ääniä. Myöhemmin määrittelimme ne opasteiden ja Luontoportin avulla vikloksi ja kapustarinnaksi. Koska itsellä on eräopasopintojen takia kasvitentti edessä elokuussa, kiinnitin erityistä huomiota suon kasveihin. Tentittävistä lajeista löysinkin ilokseni edellä mainittujen lisäksi mm. kihokin ja kukkivan karpalon.

Teretinniemen lintutorni oli hieno paikka ja alueella oli myös laavu kauniissa maisemassa. Patvinsuon taukopaikkoja leimasi yleisesti ottaen erinomaisen hyvä kunto, kaikki paikat olivat viimeisen päälle huollettuja, löytyi makkaratikut, jätepisteet sekä huusseista vessapaperia!

P1150478

Paluumatkalla meidät yllätti rankkasade, joka jatkui vielä saavuttuamme ensimmäiseen yöpaikkaamme, Suomun telttailualueelle.

Suomun luontotupa ja telttailualue

Alueelta löytyy luontotupa, josta saa tietoa alueen luonnosta ja historiasta ja jossa myydään kauniita paikallisia käsitöitä sekä kahvia ja pullaa. Luontotuvalta saa myös vuokrata rantasaunaa, kanootteja, soutuveneitä sekä majoitusta. Kerrassaan hurmaava paikka!

Itse ihastuin komeisiin villasukkiin, mutta paikalla kelpaa maksuvälineeksi vain käteinen ja jouduin kieltäytymään kaupoista. Leppoisa isäntä pyysi kuitenkin yllättäen riisumaan aurinkolasit ja tämän jälkeen tokaisi:

”Rehellisen ihmisen silmät, viet sukat kotiin ja maksat sitten pankkitilille!”

Todellista Pohjois-Karjalan vieraanvaraisuutta!

Teltan laitoimme illalla pystyyn Suomun telttailualueelle. Hyvin hoidettu ja komea paikka, teltoille runsaasti tilaa, joten jokainen sai oman rauhansa. Meidän lisäksi alueella tosin yöpyi vain toinen telttapari, joten rauhallista oli.

Suomusta löytyy kiva keittokatos, huussit, tiski- ja nuotiopaikka sekä huikea pitkä hiekkaranta, jonka niemessä on myös vuokrasauna.

Hyvä vaihtoehto olisi myös tehdä tukikohta Suomuun ja siitä käsin tutustua alueeseen päiväretkien myötä.

Illalla kokkailimme Trangialla pitsaa sateen ropistessa keittokatoksen kattoon ja vaihdoimme kuulumisia reilun kymmenen vuoden ajalta. Lopulta sade taukosi ja kömmimme telttaan tyytyväisinä ensimmäiseen retkipäivään ja jo nyt vaikuttuneina siitä, että Patvinsuo tulisi ylittämään odotuksemme moninkertaisesti.

Suomunkierto

Seuraavana aamuna nautiskelimme rauhallisen aamupalan aurinkoisella rannalla täysin omassa rauhassamme, pulahdimme uimaan, kasasimme teltan ja lähdimme matkaan. Maasto oli mukavaa kulkea, pääasiassa kaunista mäntymetsää, pieniä soita, lampia ja puroja tämän tästä polun varrella ja ennen kaikkea jatkuva henkeä salpaavan kaunis maisema järvelle. Hyttysiä riitti, mutta Offilla niistä selvittiin.

Moneen kertaan totesimme, ettei kesäpäivä voisi tästä enää kauniimmaksi muuttua, nautiskelimme luonnosta, tutkailimme kasveja ja kiinnostavia oksankäppyröitä, kuuntelimme lintuja ja ihailimme auringossa välkkyvää järveä. Matkalla kohtasimme muutamia päiväretkeläisiä, suurin osa ulkomaalaisia.

Pidemmän tauon pidimme Pokkaniemen tulipaikalla, jonka järvi ympäröi kolmelta suunnalta. Matka jatkui tästä vielä hieman eteenpäin Virtaniemeen, joka sijaitsee suurin piirtein puolivälissä Suomunkiertoa (15km).

Virtaniemeen johdattelee ihana harmaantunut silta ja ihastuttava veden rajassa kulkeva polku.

Ensimmäiseksi oli pakko päästä uimaan, vesi virkistikin sopivasti. Juuri kun saimme teltan pystyyn, paikalle saapui kaksi miestä kalastusvälineet kainalossa. Miehet olivat melontareissulla ja lähtivät vielä illalla kokeilemaan kalaonneaan. Jälleen kerran oli hauska huomata, kuinka rakkaus luontoon yhdistää toisilleen ennestään tuntemattomia ihmisiä. Mukavien juttutuokioiden aikana saimme paikallisilta retkeilijöiltä myös roimasti lisätietoa alueesta.

Kokkailimme rauhassa illallisen ja kävimme vielä kävellen ihastelemassa käppyräisiä puunjuuria ja kukkivia suopursuja ennen nukkumaan menoa.

Seuraavana aamuna heräsimme taas upeaan auringonpaisteeseen, nautimme rauhassa aamupalaa ja pakkasimme tavarat. Matka jatkui eteenpäin ja melko navakka tuuli piti ötökät sopivasti loitolla.

Patikoimme jälleen alkuun mukavaa polkua mäntymetsässä ja hiekkarannat muuttuivat vaan pidemmiksi ja upeammiksi.

Matka taittui joutuisasti ja luonasaikaan saavuimme Suomun luontotuvalle. Taas virkistävä pulahdus järveen ja kahvi kiehumaan! Nautiskelimme auringosta vielä tovin rannalla kunnes oli pakko aloittaa kotimatka.

Patvinsuo yllätti meidät molemmat todella positiivisesti

Luonto oli huikean upea ja retkeilyrakenteet hyvin hoidettuja. Alueella saisi helposti kulumaan pidemmänkin ajan, mm. vuokraamalla kanootin. Kierrokseen voisi yhdistää hyvin myös Patvinkierron (30km) suoalueiden läpi. Tällöin on kuitenkin huomioitava rajavartiolaitoksen Hiienvaaran ampuma-alue Lahnalammen parkkipaikan ja Pirskanlammen välissä. Ampumaharjoitusten aikana kulku polulla on kiellettyä.

Talvella alue sopisi myös hiihtovaellukseen. Patvinsuo ylitti omat odotukset moninkertaisesti ja todella lämpimästi voin suositella sitä retkeilykohteeksi niin päiväretkiin kuin pidempäänkin vaellukseen.

Upean kohteen lisäksi oli hieno jälleen kerran huomata myös luonnossa liikkumisen sosiaalinen merkitys.

Retkikaverini Asta on kesätyötuttuni viidentoista vuoden takaa, sattumien kautta päädyimme kuitenkin yhteiseen reissuun ja kaikki meni enemmän kuin hyvin.

Rakkaus luontoon todella yhdistää myös ihmisiä!

//Elina

 

Kuvat: Asta Vaittinen

Kuvankäsittely: Heikki Sulander/ Rinkkaputki

2 Replies to “Lumoava Patvinsuon kansallispuisto”

  1. Olipas mukava kirjoitus tuo keväinen retkesi! Olkkosensaarella täytyy ehdottomasti käydä seuraavalla kerralla. Varmasti upea puisto ruskankin aikaan!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s