Hetta-Pallas-opas, osa 1: valmistelut, ennakkovaraukset & palvelut

Mistä venekyyti Ounasjärven yli, miten autonsiirtopalvelu toimii ja onko Hetassa kauppaa tai apteekkia? Millaisia autiotuvat ovat?

Minulta kysytään usein samoja kysymyksiä Hetta-Pallas-vaelluksesta. Päätinkin tehdä juttusarjan Hetta-Pallaksesta aloittelevalle vaeltajalle keskittyen yleisimpiin kysymyksiin. Ensimmäisessä osassa käymme läpi ennakkovalmisteluja!

 

 

 

 

Valmistelut ja ennakkovaraukset – mitä tulee ottaa huomioon

Talvella, kun suunnittelet tulevaa kesävaellusta tai ruskaretkeä, voit tehdä muutamia päätöksiä, jotka helpottavat muuta suunnittelua.

Montako päivää ja yötä?

Kuinka kauan Hetta-Pallasta taivaltaa, on kiinni taipaleelle lähtijästä. Jos haluat noin 15 kilometrin päivämatkat, varaa matkaan neljä täyttä päivää. Yöpymiset voi tällä aikataululla varata varaustuvista: Sioskuru, Hannukuru ja Nammalakuru. Varsinkin ensikertalaiselle tämä on hyvä suunnitelma.

Muutamassa kohdassa voi tästäkin vielä keventää: eka yö Pyhäkeron autiotuvassa tai sen pihalla, viimeinen yö Rihmakurussa. Muutama tupa välillä on ihan lähekkäin ja mahdollistaa parin kilometrin päiväsiirtymän, jos jalkoihin tulee yllätysrakkoja tai selkä vihoittelee.

Ja miksei sitä voi tehdä matkaa nautinnollisesti juuri sitä tahtia kuin miltä tuntuu? Maisemien puolesta koko matka on yhtä juhlaa, joten lyhyillä päivämatkoilla voi tuhlata aikaa varvikossa tai kivellä istumiseen. Yöpymispaikka on kuitenkin satutettava tuvan tai kodan ympärille, sillä niiden välillä ei saa kansallispuiston sääntöjen mukaan telttailla.

Älä ajattele, että tunturissa ja tavallisella kuntopolulla kymmenen kilometrin matka tuntuu samalta. Etenemistahti ei ole ollenkaan sama, kun kiipeät tunturin kylkeä ylös ja alas rinkka selässä.

Millä Hettaan tai Pallakselle?

Omalla autolla vai julkisilla?

Kun viimeksi katsoin, Jyväskylästä matkusti yli 13 tuntia linja-autolla Hettaan, matkalle sattui kaksi vaihtoa. Hinta näkyi olevan noin 125 euroa tämän päivän lipulla. Välillä on tosi hyviä nettitarjouksia ja yhdistelemällä Onnibussia ja muita vaihtoehtoja voi pohjoiseen päästä puoli-ilmaiseksi!

Syksyllä tarjolla on ruskaretkiaikaan kimppakyytejä ja bussimatkoja, joille joihinkin voi ostaa pelkän matkan ja joihinkin sisältyy esimerkiksi ruokaa, yöpymisiä matkalla ja oma opas vaelluksella.

Omalla autolla menevien kannattaa kysellä kimppakyytiläisiä, mieluiten ajokortillisia, sillä itselleni ainakin on rankka pätkä ajaa työpäivän verran yksin.

Pallakselta Hettaan linja-autolla: Pallastunturin tienhaarasta (ei siis hotellilta eikä luontokeskukselta, vaan tienhaarasta, ainakin aikataulutiedon mukaan) kulkee ilmeisesti arkisin yksi bussi iltapäivällä 16:48 Muonioon, josta taas menee aiemmin iltapäivällä 15:05 ja myöhemmin illalla 20:50 bussit Hettaan, ja tämä Muonio-Hetta-väli taitaa toimia kaikkina viikonpäivinä. Toisin sanoen, jos iltapäivällä tulee Pallakselle etsimään taksin tai liftaa Muonioon, pääsee Muoniosta viikonloppunakin Hettaan. Nämä tiedot sinun tulee tarkistaa Matkahuollosta ennen lähtöäsi, koska en voi luvata tilanteen pysyvän tällaisena enkä tarkistanut muita vaihtoehtoja.

Lähdenkö kesäkuussa vai myöhemmin? Lumitilanne, räkkä? Ruska?

Olosuhteet Hetta-Pallaksella – vaikea ennustaa

Jalkaisin vaeltavan tulee keväällä malttaa odottaa reitin kuivumista suojellakseen herkkää tunturimaastoa kulumiselta ja kenkiään kastumiselta. Se, koska maasto kuivuu, selviää parhaiten seuraamalla kansallispuistoa Facebookissa tai soittamalla luontokeskukselle, koska kevättä on vaikea ennustaa.

Tätä kirjoitettaessa Peltovuomassa sataa räntää ja on kuitenkin heinäkuun alku.

Kevät tuli todella aikaisin vuonna 2016, kun olimme ekalla vaelluksellamme Hetta-Pallas-reitillä kesäkuun 6. päivä, tosin pieni lumimyrsky vielä yllätti kulkijat reitin puolivälissä. Sen sijaan 2017, kun lähdimme reitille vapaaehtoistyöhön, oli osittain märkää vielä juhannusviikolla. Yleensä reitti on kuivunut kuljettavaan malliin kesäkuun alkupuoliskon aikana.

Tunturissa sään ennustaminen on – arvaatte varmaan – vaikeaa. Sääennusteet muuttuvat tiheään ja jos toisella puolella tunturijonoa sataa, voi toisella puolella paistaa aurinko. Varaudu siis hyvillä kuorivaatteilla.

Räkkäaika eli hyttyskausi alkaa yleensä juhannukselta, mutta tunturissa tuulee ja siellä saa kulkea rauhassa, suojaisassa maastossa olevilla tuvilla sen sijaan hyttysistä on enemmän harmia. Suosittelemme heinäkuussa tulijoille hyttyshattua ja myrkyttäytymistä, jos on kovin herkkä hyttysille, mutta etelämpää tulijoiden luulisi tottuneen inisijöihin jo siinä kohtaa, muun Suomen pusikot ovat kokemukseni mukaan usein jo toukokuusta lähtien täynnä hyttysiä.

Räkän alkamisen ajankohtaa ja kestoa on vaikea ennustaa. Myös ruska-aikaa on vaikea ennustaa.

Ruska ajoittuu usein syyskuulle. Lapissa on kuitenkin kaunista ja ihanaa koko kesän kesäkuulta lokakuulle ja myös talvella, joten varaa lomaviikkosi ja tee suunnitelma toteutuneiden olosuhteiden mukaan!

Muutamia isoja tapahtumia järjestetään Pallaksen seudulla, joten seuraa kansallispuiston ilmoittelua ja tapahtumakalenteria, yhden mainitakseni: polkujuoksutapahtuma NUTS Pallas järjestetään heinäkuussa ja tuolloin saattaa kaikenlaista vipeltäjää olla reitillä ja monta!

Vesi ja ruoka

Reitin varrella on vesipisteitä kaikkien taukopaikkojen ympäristössä eli vettä ei tarvitse koko matkalle kantaa, Hetasta ekalle kaivolle eli Pyhäkeron tuvalle on noin seitsemän kilometriä.

Luonnonvesi suositellaan keitettäväksi ja itse keitin Suaskurun kodalla juomaveden, muissa taukopaikoissa olen juonut vettä sellaisenaan.

Juo riittävästi, nestehukka väsyttää ja vie voimat.

Vesipaikoista tulee pitää huolta: älä tiskaa tai peseydy purossa, kaada likavesi sille varattuun paikkaan.

Pasta purossa saa minut aina näkemään punaista.

Ruokaa tarvitset enemmän kuin kotona: kulutuksesi ylä- ja alamäkeä vaeltaessa nousee, eikä tunturiin kannata lähteä laihduttamaan. Ota mukaan välipaloja kävellessä syötäviksi ja vararuokaa yhdelle päivälle, jos matkalla sattuu jotain.

Ruoanlaitto onnistuu matkalla tupien kaasuliesillä tai omalla retkikeittimellä tai jopa nuotiolla.

Kävelenkö reitin alkuun Pyhäkeron autiotuvalle vai otanko venekyydin Ounasjärven yli? Tarvitsenko autonsiirtoa?

Venekyyti Ounasjärven yli + autonsiirtopalvelu

Hetan ja vaellusreitin välissä on Ounasjärvi.

Venekyyti maksaa noin 8-10 euroa (tilanne 2017 kesäkaudella). Sen saa soittamalla joko netistä löytyvälle palveluntarjoajalle tai esimerkiksi kysymällä satamasta. Joihinkin Hetan majoituspalveluihin se kuuluu hintaan. Venekyyti on kohteliasta varata viimeistään edellisenä päivänä (keväällä kannattaa tiedustella jäätilanteen vuoksi jo aiemmin), mutta kokemuksesta voin kertoa, että autonsiirron ja venekyydin saa myös 20 minuutin varoitusajalla.

Ounasjärven ylitys

Autonsiirtopalvelu on tarkoitettu sinulle, joka tulit Hettaan omalla autolla ja haluat Pallaksella hypätä omaan autoon vaelluksen päätteeksi. Tämäkin saattaa sisältyä majoituspakettiisi, mutta erikseen tilattuna hinta on noin 80 euroa (kesä 2017). Toimii myös toiseen suuntaan Pallas-Hetta ja osamatkoille, vaikkapa Hetta-Montellin maja-Vuontispirtti. Bussilippu Pallaksen tienhaarasta Hettaan voi olla halvempi, mutta autonsiirto on helpompi ja nopeampi tapa.

Kävellen Pyhäkeron autiotuvalle

Voit lähteä vaellukselle myös jalkapatikassa, sillä ottamalla taksin, liftaamalla tai vaikka kävellen voit siirtyä kohtaan, josta pääsee Hetta-Pallas-reitille helposti. Tämä tapahtuu Hetan kirkonkylän itäpuolelta, kylän poikki menevän tien varrelta lähtee metsäautotie ja sitä metsäautotietä pitkin pääsee Mustavaaralta lähtevälle merkitylle polulle, joka alkaa reilun kilometrin päästä Pyhäkeron tuvasta koilliseen.

Metsäautotiellä on puomi eikä perille asti pääse autolla, joten kävelymatkaa tätä kautta metsäautotiellä ja polulla tulee sama matka kuin Ounasjärven ylittäjällekin.

Tästä reitin aloituksesta saat tarkemman opastuksen esimerkiksi paikalliselta taksiyrittäjältä tai Tunturi-Lapin luontokeskuksesta. Itse olen ajanut tuonne Metsähallituksen huoltoauton perässä talkoisiin joskus, mutta en muista, mitä risteyksessä lukee. Mahdollisesti Mustavaara.

Yövynkö Hetassa tai Pallaksella ennen ja/tai jälkeen vaelluksen?

Yöpyminen ja palvelut Hetassa, Tunturi-Lapin luontokeskus

Enontekiön kirkonkylässä Hetassa on useita majoituspalveluita aina Hetta-hotellista yksinkertaisiin mökkimajoituksiin. Majoituspalveluun voi kuulua joillakin yrittäjillä myös yllä mainittu venekyyti (mainittu kotisivuilla tai tarjouksissa).

Miksi Hetassa sitten kannattaa yöpyä ennen reissua?

Hetasta löytyy kauppa, apteekki, Alko, grillikioski, pankkiautomaatti, ravintolat ja Tunturi-Lapin luontokeskus, josta voi ostaa esimerkiksi kartan ja matkamuistoja.

Voit siis täydentää unohtuneita tarvikkeita ja ruokavarastoja vielä retken alkupäässä ja nauttia hyvän valmiin ruoan ennen siirtymistä vaellusmuonaan. Kaupat ja muut palvelut ovat keskittyneet Hettaan melko pienelle alueelle, joten vaikka tulisit julkisilla, pääset vielä ennen vaellusta helposti kävellen hoitamaan tarvittavat asiat.

Tarkemmat tiedot Hetan palveluista luontoon.fi-sivustolta: Hetan palvelut.

Tunturi-Lapin luontokeskuksen pysyvään paimentolaiselämästä ja Lapin luonnosta kertovaan näyttelyyn Vuovjjuš – Kulkijat kannattaa tutustua ja hörpätä luontokeskuksella vielä kahvit lähtiessä! Luontokeskus on vuonna 2017 avoinna 5.6.–24.9. ma–su klo 9–17 ja 25.9.–31.12. ma–pe klo 9–16, suljettu 25.12. Luontokeskuksen Cafe Pulmunen on avoinna ma – pe klo 10 – 16 luontokeskuksen aukiolopäivinä.

Luontokeskuksen takana kohoaa Jyppyrä ja sen luontopolku, jonka huipulla on hieno kota ja näköala tulevalle reitille. Lämmin suositus tälle pikkupolulle rinkkaputkelaisilta!

Jyppyrän kota
Näkymä Jyppyrän kodalta Hetasta.

Pallas: Pallastunturin luontokeskus ja Lapland Hotel Pallas

Pallastunturin luontokeskus on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskuksista pikkuisin, mutta erittäin osuvalla kohtaa, kun haluat palauttaa varaustupien avaimet ja ostaa itsellesi jotain pientä matkamuistoksi tai kulkea reitin toiseen suuntaan Pallakselta Hettaan. Aukioloajat 2017: 5.6.–1.10. ma–su klo  9–17, 2.10.–31.12. ma–pe klo 9–16. Suljettu 25.12.2017.

Perinteikäs Lapland Hotel Pallas sijaitsee samassa pihapiirissä luontokeskuksen kanssa ja sen aukioloajat kannattaa varmistaa netistä, sillä se avautuu sesongin alkaessa. Avoinna ollessaan hotellin palveluista mieluisimpia vaeltajalle ovat suihku, baari ja ravintola. Ja jos yhden yön vielä nukkuisi hotellin lakanoissa ennen kotimatkaa?

Yövynkö vaelluksella autio- tai varaustuvassa? Omassa teltassa? Minne teltan saa pystyttää?

Omassa teltassa yöpyminen Hetta-Pallas-reitillä

Olet sidottu tupien sijainteihin reittisuunnittelussasi, sillä:

Kansallispuiston virkistysvyöhykkeellä telttailu ja tulenteko on sallittua ainoastaan tupien, kotien ja laavujen ympäristössä sopivilla paikoilla.

Oma teltta on kuitenkin kiva: oma tupa, oma lupa. Telttaan saa aina ottaa myös koiransa, toisin kuin varaustupaan ei saa ottaa ollenkaan ja autiotupaan vain muiden suostumuksella.

Telttapaikat ovat jokaisen tuvan ympäristössä unelmien telttapaikkoja ja rauhaa saa ottamalla reunimmaisen sijainnin.

 

 

 

Varaus- ja autiotuvat Hetta-Pallas-reitin varrella

Autiotuvat ovat kaikille avoimia tupia, jonne kuka tahansa voi tulla majoittumaan vaelluksellaan. Autiotupaan saa tuoda myös koiran, jos se käy kaikille tuvassa oleville. Jos ei, koira pysyy ulkona.

Autiotuvassa on ns. first in, first out -periaate, eli jos tiukkaa tulee, ensimmäisenä tullut antaa paikkansa ja lähtee jatkamaan matkaa, onhan hän jo levännyt. Käytännössä näin ei ole käynyt edes reissullamme Salomo-myrskyn aikaan, kun väki alkoi pakkautua viimeisiin tupiin reitillä niin, että joku nukkui jo lattiallakin. Itsellä on aina teltta mukana sen takia, että autiotuvassa on hieman levotonta nukkua, jos se on täynnä. Korvatulppia kannattaa ottaa mukaan kaverillekin ja itselle tuplat, jos satut hävittämään ne ekat.

Tupaetiketistä kerron enemmän ensi perjantaina oppaan kolmannessa osassa!

Autiotuvilla voi olla erilainen varustelu, ajankohtaisen tiedon voit tarkistaa luontoon.fi-sivustolta tai luontokeskuksesta. Tällä reitillä on ainakin toistaiseksi ollut kaasuliesi, kaasua, polttopuita ja kamina jokaisella tuvalla. Myös vesipiste tai puro on kaikilla tuvilla.

Varaustupien avaimet saat luontokeskukselta ja varaukset voit hoitaa puhelimitse luontokeskuksiin. Varaustupaan ei voi majoittua koiran kanssa.

Varaustuvissa on enemmän tilaa, siivompi keittiövarustus sekä tyynyt ja peitot. Varaustupayö maksaa 11 euroa per henkilö (2017) ja sillä varaat itsellesi varman sänkypaikan.

Turvallisuustekijä: Tuvista ja tupavarauksista huolimatta, pidäthän mukana jonkinlaista hätämajoitetta siltä varalta, ettei tupiin mahdu tai jostain syystä pääse sisälle!

Seuraavassa osassa tiistaina jatkamme autio- ja varaustupien esittelyllä ja pääset näkemään kuvat kaikista tuvista! Palaamme tupiin vielä tupaetiketin muodossa ensi perjantaina.

Perusteellinen Hetta-Pallas-opas vastaa kysymyksiisi Suomen suosituimmasta ja myös vanhimmasta merkitystä retkeilyreitistä. Luet nyt juttusarjan ensimmäistä osaa. Klikkaa alta seuraavat osat: jos juttu on jo julkaista, sen kohdalla on linkki. Voit kysyä lisätietoja myös kommentilla tähän kirjoitukseen tai viestillä Facebook-sivullemme!

Juttusarjan osat:

  1. Valmistelut ja ennakkovaraukset
  2. Tuvat reitillä
  3. Autio- ja varaustupaetiketti
  4. Kansallispuiston säännöt ja rajoitukset
  5. Maaston vaativuus, reitin turvallisuus ja matkapuhelimen kuuluvuus
  6. Roskaton retkeily, polttopuiden ja kaasun taloudellinen käyttö
  7. Alueen historia ja kulttuuri

Kirjoittaja Anne Sulander on ollut vapaaehtoistyössä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa vuosina 2016 ja 2017 ja kävellyt reitin useita kertoja. Jos huomaat tekstissä virheen tai sinulle jäi kysyttävää, kommentoithan alle, niin tarkistamme!

Lähteet: Metsähallituksen esitteet, alueen kartta, tupakirjat ja luontoon.fi.

2 thoughts on “Hetta-Pallas-opas, osa 1: valmistelut, ennakkovaraukset & palvelut

Add yours

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Powered by WordPress.com.

Ylös ↑

Matkailuakatemia

Päättyneen Suomat-akatemian ja nykyisen YritysLab-hankkeen yhteinen sivusto. Hankkeissa mukana laaja verkosto Suomen koulutusorganisaatioita.

Pipo silmillä

Lumeen rakastunut seikkailija

Reppu ja reissumies

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

LUONTOHAASTE

Tartu haasteeseen ja lähde kanssamme seikkailulle Suomen luontoon!

Lähierä™

Luonto on lähellä

Paula's photo

Photos and about photography in Jyväskylä

A Blog About Adventure

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

An Englishman in Finland: Blog

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Metsän suloisin paikka - Skogens ljuvligaste plats

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Pilkunviilaaja(ko)rento

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Yhteiskuntakriittinen puolue

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Elämäntapana Elämä

Kiivetään vuorille, juostaan alas, matkustetaan maailman ääriin.

Daphnion

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Tassut trailille

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Travellover

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Likely Gone Hiking

Moments from near and far

Polku

Outdoor Life Above the Arctic Circle

Reppu ja Reissumies Backpacker's Backpack

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Putkiaivomies ~ luonto kutsuu.

Retkeilyblogi suurella sydämellä.

Sinisen repun kirous

Hyvin pitkälti retkeilyä, ulkoilua, luontoaiheita, kaikenlaista näpertelyä ja kokeilua - ja joskus jotain muutakin!

Backroad Balkans

Never Stop Exploring

Reppuretkiä

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

huippuretki.fi

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Naisretkeilyn koko kuva

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

TIMOANTTALAINEN.COM

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

KEAN RETKI

Kaupunkilaisneito etsii luontoaan

%d bloggers like this: