10 askelta uintivaellukselle + varustelista

Uintivaellus on hieno kokemus!

Vielä mieleenpainuvamman siitä saat, kun maltat suunnitella retkeä etukäteen, sillä kivan odottaminen lisää iloasi entisestään.

Tässä kymmenen askelta onnistuneelle uintivaellukselle!

  1. Innostu ajatuksesta! Innosta kaveri mukaan.
  2. Varmistakaa, että osaatte uida. Harjoitelkaa, jos ette vielä osaa. Opitte kyllä!
  3. Katselkaa karttaa. Suunnitelkaa reitti, jossa on hieno taukopaikka.
  4. Valitkaa ajankohta ja miettikää, mitä tarvitsette mukaan. Kasailkaa tarvikkeita vähitellen ennen retkeä päästäksenne tunnelmaan jo etukäteen.
  5. Retkipäivänä kertokaa ystävällenne tai perheenjäsenillenne, minne menette ja milloin tulette takaisin. Näyttäkää heille suunniteltu reittinne kartalta ja pyytäkää ystävää/perheenjäsentä ottamaan siitä tarvittaessa kuva.
  6. Pakatkaa puhelin mukaan ehdottoman vesitiiviisti. Varapuhelin myös.
  7. Ottakaa mukaan hyvät eväät ja riittävästi juotavaa. Uidessakin tulee jano ja nälkä.
  8. Menkää rantaan, uikaa ja patikoikaa. Nauttikaa retkestä ja eväistä.
  9. Palattuanne ilmoittakaa ystävälle/perheenjäsenelle, että retkenne on turvallisesti ohi.
  10. Hehkuttakaa uutta kokemusta! Alkakaa suunnitella seuraavaa retkeä.

Mitä tarvitaan mukaan?

Jokin aika sitten kerroin teille ensimmäisestä uintivaelluksestamme Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Yksi tuon retken tarkoituksista oli testata välineistöä ja ottaa oppia tulevia reissuja varten. Vaelluksemme oli päiväretki, joten kovin suuria kantamuksia emme tarvinneet. Kuitenkin ennen lähtöä piti pohtia sitä, mitä mukaan otetaan ja miten kuljetamme tavarat mahdollisimman helposti sekä maalla että vedessä liikkuessa.

Varusteiden tarve määräytyy tietysti retken pituuden ja retkeilijöiden mieltymysten mukaan. Meidän oli päiväretkellämme oli tarkoitus uimisen ja kävelyn ohella valmistaa lounas. Varustelistamme näytti tältä:

  • Uintiin: märkkärit, uimalakit, uimalasit, märkkärin alla uintivaatteet
  • Kävelyyn: maastojuoksukengät, pitkävartiset sukat, housut, t-paita, alusvaatteet
  • Varavaatteet: pieneen tilaan pakkautuvat tuulenpitävät takit, ohuet pitkähihaiset paidat, sukat, buffit
  • Evästauolle: retkikeitin, polttoaine, tulitikut, kuivattu ruoka, suola + mausteet, istuinalustat, ruokailuastiat ja -välineet
  • Turvavarusteet: köysi, ensiaputarvikkeet, puukot, avaruuspeite, pillit, energiageelit, tulukset, kompassi, puhelimet vedenpitävästi pakattuna, otsalamppu, nippusiteet ym. sidontatarvikkeet
  • Lisäksi mukana: retkipyyhkeet, pikkureppu (jota minä kannoin maalla), Garmin (matkaa mittaamassa ja reittiä piirtämässä), hyttysmyrkky, vessapaperi

varusteet

Uidessa käytimme märkäpukuja. Ne sekä lämmittävät että kelluttavat tuoden turvaa pitkille uintiosuuksille. Arto veti uidessa perässään lautan päällä olevaa reppua, minulla oli avovesiuintiin tarkoitettu uintipussi, joka toimii sekä säilyttimenä että kellukkeena, jos haluaa levätä vedessä ollessaan.

Veteen menemistä ja rantautumista varten meillä oli mukana halpiscrocsit. Terävät rantakivikot tai leväiset kivipohjat ovat paljaan jalan alla ikävän tuntuisia ja vaarallisia. Crocseilla kävelimme ne maasiirtymät, joiden ajaksi emme riisuneet märkkäreitä. Crocsit eivät vieneet tilaa repussa uidessa – ne voi kuljettaa repun ulkopuolella, sillä kastuminen ei haittaa. Rantautumista varten ne saa kätevästi puettua jalkaan vedessä kelluessa.

Kävelyosuudelle Raappaatsaareen otimme mukaan tavalliset retkeilyvaatteet. Keliksi oli luvattu hellettä, joten lähdimme liikkeelle aika kevyin vaatetuksin.

Arto on partiopoika ja minä olen asunut lapsuuteni maaseudulla, joten oletamme molemmat tietävämme, miten ennalta arvaamattomasti vahinko tapahtuu, sää muuttuu, rakko tulee kantapäähän tai tikku pistää kynnen alle.

Olen luonteeltani tyyppiä “entäs jos”, minkä vuoksi pakkasin meille mukaan joitain turvavarusteita.

Ensiaputarvikkeet tietysti (ensiside, paineside, laastarit, desinfiointipyyhkeet, rakkolaastaria ja joitain lääkkeitä) ja avaruuspeitteen. Otsalampun, kaiken varalta, lähinnä mahdollista merkinantovaloa varten. Tulukset, jos tulitikut kastuvat käyttökelvottomiksi.

Uidessa meillä oli käsivarteen kiinnitetyt puukot, joilla irrottautua mahdollisesta verkosta. Näitä olemme aiemmin käyttäneet lähinnä ulkomailla snorklatessa.

Uintipussissani ja repussa oli molemmissa lisäksi pillit, joilla voi viheltää apua, jos ei jaksa enää huutaa. Köyden ja nippusiteet otimme mukaan siksi, että yleensä niitä tarvitaan silloin, kun ne eivät ole mukana.

Miten tavarat kuljetetaan?

Ajatuksenani oli pakata tavarat vedenpitävään reppuun, jota voi kantaa selässä kävellessä. Uidessa puolestaan reppu kelluisi perässä vedettävän lautan päällä. Reppu löytyi verkkokaupasta. Sitä valitessa kiinnitin erityisesti huomiota tietysti vedenpitävyyteen, mutta myös näkyvyyteen.

Uimari on vedessä huomaamaton ja vaikea havaita pienestäkin moottoriveneestä.

Kirkkaankeltainen liikkuva reppu sen sijaan näkyy hyvin ja kiinnittää siten mahdollisesti uintireittiä risteävän veneilijän huomion.

Patikoinnin aikana olisi reilua, että meillä molemmilla olisi kantamuksia kannettavana. Kahteen kohtalaisen kalliiseen vedenpitävään reppuun en kuitenkaan halunnut vielä investoida, joten asia oli ratkaistava muulla tavalla.

Hankin pieneen tilaan pakkautuvan kevyen repun, johon mahtui märkäpuku kuivapussiin rullattuna. Painavimmat kannettavathan olivat juuri märkkärit, joista ei kaikkea vettä saa millään uinnin jälkeen puristeltua pois. Isommassa repussa kulkivat muut tavarat.

Märkkäreiden ohella suurimmat tavarat olivat kengät patikointia varten ja retkikeitin. Kuljetin omat kenkäni uinnin aikana uintipussissa, joka toimi samalla kirkkaan värinsä takia toisena huomion herättäjänä vesillä liikuttaessa. Muut tavarat pakkasimme vedenpitävään reppuun.

Olin ajatellut, että jostain halpiskaupasta kyllä löytyy pieni vesileikkeihin tarkoitettu lautta, jonka päällä reppua voi hinata perässä. Eipä vaan löytynyt. Sen vuoksi Arto askarteli styrox-levystä lautan, jonka kiinnitimme mustekaloilla reppuun. Toimi ihan hyvin.

Mitä tekisimme toisin?

Retki oli kutkuttavan jännittävä, hieno ja onnistunut. Jotain kuitenkin tekisimme seuraavalla retkellä toisella tavalla.

  1. Kengät. Retkellä tapaamiemme käärmeiden takia crocsit olivat järjettömät jalkineet. Samoin maastojuoksukengät. Ainoat oikeat jalkineet olisivat olleet pitkävartiset kumisaappaat. Ne veisivät kuitenkin liikaa tilaa repussa. Crocsin tyyliset kumpparit voisivat toimia, jos ne saisi rullattua reppuun tai kiinnitettyä repun ulkopuolelle uinnin ajaksi. Vaelluskenkinä ei eivät kuitenkaan olisi kovin hyvät – tosin eivät olleet crocksitkaan. Ehkä neopreeniset sukelluskengät? Tai sitten on vain todettava, että samoilla varusteilla ei ole hyvä sekä uida että kävellä (katso seuraava kohta).
  2. Reitin valinta. Koska samoilla varusteilla ei ole hyvä sekä uida että kävellä, kannattaa panostaa kerralla joko uintiin tai kävelyyn. Uintiosuudella kannattaa uida saaresta saareen, levätä hetki saaren rannassa ja jatkaa taas uimalla. Patikointia varten voisi sitten valita kohteen tai pari, jossa kävelee pidemmän matkan. Yksi tärkeimmistä reitin valintaan vaikuttavista tekijöistä on tietysti varsinaisen evästaukopaikan (tai mahdollisen majoittumispaikan) sijoittuminen reitille, joten reittiä kannattanee alkaa rakentamaan reittiä sen ympärille.
  3. Maasto ja mahdolliset villieläimet. Miten on mahdollista, että partiopojalle ja maaseudun tytölle ei tullut etukäteen mieleenkään, että Rapaatsaaressa olisi käärmeitä? Jälkiviisaana on helppo soimata itseään asiasta, mutta ehkä opimme tästä. Toivottavasti osaamme olla varovaisempia seuraavalla kerralla ja ottaa huomioon sen, että varvikossa voi olla jonkun koti ja me olemme siellä vain vierailulla.
  4. Ajankohta. Loppukesä on tunnetusti otollista aikaa kiusaantua hyttysistä. Märkkärin pukeminen tai riisuminen itikkaparvessa ei ole suurimpia nautintoja. Toisaalta alkukesästä Suomen järvien vedet voivat olla vielä kylmiä vaelluksen mittaiselle uinnille märkkäristä huolimatta. Jonkinlainen kompromissi lienee paikallaan. Tosiasiassa eniten ajankohdan valintaan vaikuttanevat itse kullakin muut asiat, kuten esimerkiksi lomien sijoittuminen sekä lasten ja lemmikkieläinten hoitopaikan järjestyminen. Kaikkein tärkeintä on huomioida retkipäivän keliolosuhteet. Uidessa ollaan kirjaimellisesti veden varassa, eikä sen vuoksi isoon aallokkoon kannata lähteä rohkeuttaan tai taitojaan testaamaan.
  5. Juomavesi. Uidessa tulee jano, vaikka vahingossa järvivettä tulisi vähän nieltyäkin. Meillä oli vesipullot mukana ja ajatuksena oli keittää järvivettä tarvittaessa. Saimme huomata, että keittäminen ei poista vedestä levän makua, joka siinä oli sen kirkkaudesta huolimatta. Jälkikäteen tuli mieleen, että jos olisi ottanut mukaan vähän mehutiivistettä ja sekoittanut sitä keitettyyn järviveteen, maku olisi ehkä peittynyt. Voiko näin tehdä – en tiedä.
  6. Suunnitelmien muuttaminen tarpeen vaatiessa. Jos jokin paikka näyttää hyvälle, mene sinne! Kartalta ei näe sitä, miltä maisemat näyttävät luonnossa. Me missasimme erityisen upean avokallion, kun minä halusin pysyä jääräpäisesti alkuperäisessä suunnitelmassa.

Tulevalle kesälle olemme suunnitelleet yön yli kestävää uintivaellusta Keiteleessä ja sen saarilla.

Suuren Keiteleen vesi lämminnee vaelluskuntoon heinäkuulle, sopivasti lomasesonkiin siis. Nyt on hyvin aikaa suunnitella reittiä, päivittää varusteita ja alkaa elämään retkeä jo etukäteen.

Melkein olen jo siellä!

//Kaisa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Powered by WordPress.com.

Ylös ↑

Matkailuakatemia

Päättyneen Suomat-akatemian ja nykyisen YritysLab-hankkeen yhteinen sivusto. Hankkeissa mukana laaja verkosto Suomen koulutusorganisaatioita.

Pipo silmillä

Lumeen rakastunut seikkailija

Reppu ja reissumies

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

LUONTOHAASTE

Tartu haasteeseen ja lähde kanssamme seikkailulle Suomen luontoon!

Lähierä™

Luonto on lähellä

Paula's photo

Photos and about photography in Jyväskylä

A Blog About Adventure

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

An Englishman in Finland: Blog

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Metsän suloisin paikka - Skogens ljuvligaste plats

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Pilkunviilaaja(ko)rento

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Yhteiskuntakriittinen puolue

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Elämäntapana Elämä

Kiivetään vuorille, juostaan alas, matkustetaan maailman ääriin.

Daphnion

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Tassut trailille

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Travellover

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Likely Gone Hiking

Moments from near and far

Polku

Outdoor Life Above the Arctic Circle

Reppu ja Reissumies Backpacker's Backpack

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Putkiaivomies ~ luonto kutsuu.

Retkeilyblogi suurella sydämellä.

Sinisen repun kirous

Hyvin pitkälti retkeilyä, ulkoilua, luontoaiheita, kaikenlaista näpertelyä ja kokeilua - ja joskus jotain muutakin!

Backroad Balkans

Never Stop Exploring

Reppuretkiä

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

huippuretki.fi

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Naisretkeilyn koko kuva

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

TIMOANTTALAINEN.COM

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

KEAN RETKI

Kaupunkilaisneito etsii luontoaan

%d bloggers like this: