Hannukurun myrskyiset yöt

En ensin tohtinut Heikkiä herättää, mutta myrskyävän päivän jälkeen, tuuli vieläkin kohisten kuin valtameren aallot, alkoi aurinko paistaa.

Ihailin näkyä ikkunasta, kameraa ei mailla halmeilla.

Koivut heiluivat tuulessa kuin hullut, mutta aurinko värjäsi ne kultaisella loisteella kello yhdentoista aikaan illalla. Taivaanrannassa loisti aurinko, ei vielä ollenkaan aikeissa käydä maate, enkä voinut minäkään, kun näky oli kauneinta päällä maan.

Miten on myrskynnytkään koko päivän ja vieläkin, mutta samalla paistaa viekoittelevan lämpimin sävyin koko maisema? Ikkunasta sitä lienee viisain ihailla, ulkona tuulee niin että mukaan lentää.

Heräsi se Heikkikin sitten. Menimme ulos tuuleen ja kuvakin tuli otettua.

//Anne

Olimme Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa vapaaehtoisina elo-syyskuussa 2016 ja uudelleen kesä-heinäkuussa 2017. Sitä ennen olimme käyneet vaeltamassa Hetta-Pallas-reitin tuulessa ja tuiskussa Salomo-myrskyn aikaan. Sen jälkeen olen opiskellut Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kansallispuisto-oppaaksi osana erä- ja luonto-opasopintojani.

Kansallispuiston vapaaehtoisena olemisesta: Kansallispuiston väärtit.

Ensimmäinen vaelluksemme: Tarinoita Hetan ja Pallaksen väliltä.

Oletko lähdössä Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon? Lue Perusteellinen opas Hetta-Pallas-reitille.

Pyhäkero

 

 

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.