Lähtisitkö retkelle pinnan alle?

Yhteistyössä Jyväskylän Sukelluskeskus. Sisältää tarjouksen!

Lauantaiaamu uimahallissa.

Kylpylän lämpimistä vesistä raikaa talvilomaansa viettävien lasten mekastus, rata-altaassa vakavailmeiset kilpauimarit hiovat taitojaan tosissaan. Muutama vesijuoksija harppoo menemään omalla alueellaan. Hyppyallas sen sijaan vaikuttaa täysin tyhjälle.

Äkkiä altaan vesi alkaa poreilla. Syvyyksistä pintaan nousee ihka-aito sammakkomies!

Ollaan Jyväskylän sukelluskeskuksen ja Jyväskylän sukeltajien viikottaisella allasvuorolla AaltoAlvarissa.

Osallistuin sukelluskokeiluun Jyväskylän sukelluskeskuksen ja Rinkkaputken blogiyhteistyön kautta. Sukelluskokeilu on nimensä mukaisesti tapa tutustua laitesukellukseen ohjatusti ja turvallisesti.

Yhden aamupäivän aikana käydään läpi lyhyt teoriaosuus laitesukelluksen perusasioista, tutustutaan varusteisiin ja harjoitellaan niiden käyttämistä altaassa asiantuntevien opettajien ohjaamina.

Varusteita ja teoriaa

Heräsin aamulla ennen kuutta, vaikka hallille on tehty tärät vasta puoli yhdeksäksi. Jännitti niin, että mahaan sattui.

Parkkipaikalle ajaessamme näimme hallin pihaan pysäköidyn pakettiauton. Pian saimmekin kantaa autosta varusteita sisälle: raskaita pulloja, muovisia laatikoita täynnä letkuja, märkäpukuja ja räpylöitä. Tavaraa oli paljon, sukellus taitaa olla melkoinen varustelaji, ajattelin.

“Sovitaanko jo nyt, että ei innostuta tästä hommasta”, sanoin Artolle.

“Sovitaan”, vastasi Arto, “Me nimittäin jouduttaisiin rakentamaan toinen autotalli näille kaikille varusteille”. Ensimmäinen – ja toistaiseksi ainoa – autotallimme alkaa olla täynnä muita perheemme harrastusvälineitä, eli polkupyöriä, suksia, kuntosalia, lumikenkiä…

Tavaroiden roudaamisen jälkeen järjestäydyimme kokeilijakurssiksi uimahallin kahvilaan. Opettajanamme toimi Olli Lappi Jyväskylän sukelluskeskuksesta ja kurssillemme ottivat osaa minun ja Arton lisäksi Rinkkaputken Heikki, joka myös sukeltaisi, ja Anne, joka toimisi vuorostaan valokuvaajana.

img_0040

Ennen kurssia olimme saaneet kurssimateriaalin sähköisen oppimisjärjestelmän kautta ja tutustuneet siihen etukäteen.

Ollin pitämässä teoriaosuudessa käytiin läpi lyhyesti ja ymmärrettävästi veden vaikutukset ihmiskehoon, kuten paine ja sen tasaaminen sukelluksen aikana, kommunikointi veden alla sekä varusteet ja niiden käyttäminen.

Laitesukelluksesta käytetty nimitys SCUBA on lyhenne ilmaisusta Self-Contained Underwater Breathing Apparatus, mikä tarkoittaa hengittämistä veden alla laitteen avulla.

Hengitysjärjestelmään kuuluvat suuhun laitettava regulaattori, vararegulaattori ja painesäiliö. Painesäiliössä on pakattuna sukelluksella hengitettävä ilma, minkä vuoksi siihen on yhdistettynä painemittari. Painemittari kertoo sukeltajalle pullon sisältämän paineen lisäksi sen, kuinka paljon ilmaa on jäljellä käytettäväksi. Vararegulaattori on tarkoitettu hätätilanteita varten, esimerkiksi jaettavaksi sukeltajatoverin kanssa.

Hengitysjärjestelmän lisäksi laitesukeltajalla on yllään tasapainotusliivi, johon nappia painamalla saa lisää ilmaa ja liivi pullistuu. Tällöin sukeltaja nousee lähemmäs pintaa. Toisesta napista liivi tyhjenee ja sukeltaja painuu vedessä alemmas. Liivin käytön tarkoituksena on saada aikaan neutraali noste, jolloin sukeltaja on ikään kuin painottomassa tilassa vedessä.

Tarvittaessa painottamisen apuna voidaan käyttää painovyötä, johon kiinnitetään lisäpainoja sukeltajan vyötärölle.

Koulun fysiikantunneilta muistamme, että lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmään. Vesi on tehokas lämmönjohdin, minkä vuoksi kehon lämpö siirtyy iholta veteen.

Sukeltaessa on tärkeää pitää huolta siitä, että kylmä, tai pahimmassa tapauksessa hypotermia, ei yllätä.

Tavallinen maisemienkatselusukellus ei vaadi juurikaan lihasvoimia eikä siten tuota kehoon lisää lämpöä. Tämän vuoksi sukeltaessa pukeudutaan märkä- tai kuivapukuun, joka pitää kehon lämpimänä ja ehkäisee kehon kylmettymistä.

Teoriaosuudessa Olli kertoi meille altaassa tehtävistä harjoitteista ja kävimme läpi tärkeimmät kommunikaatiomerkit. Sukelluksen aikana tulee pystyä viestimään kaverin kanssa, mutta regulaattoria käytettäessä puhuminen ei onnistu eikä puheääni juuri kuulu vedessä. Opettelimme ja harjoittelimme näyttämään käsillämme “kaikki ok”, “korvaan sattuu” jne.

Teoriatunnin päätteeksi Olli vielä painotti sitä, että sukeltamisen on tarkoitus olla kivaa.

Kenenkään kurssilaisen ei pidä mennä oman sietokykynsä yli, jos homma alkaa tuntumaan liian hurjalle. Pelkkä kasvojen laittaminen veteen ja hengittäminen siinä regulaattorin kautta riittää sukeltamiseksi. Teorian jälkeen saimme luvan mennä suihkuun ja ohjeen palata altaalle märkkärit päällä.

Sitten altaaseen!

Altaan reunalle meille jokaiselle oli läjätty omat varusteet: tasapainotusliivi ja hengitysjärjestelmä, maski, räpylät ja painovyöt. Kävimme läpi varusteet, testasimme maskit ja otimme ensimmäiset hengenvedot regulaattorin kautta. Yllättävän helppoa! Varusteissa liikkuminen maan pinnalla sen sijaan ei ollutkaan helppoa, sillä hengitysjärjestelmä painoi täyden pullon kanssa hyvinkin ison rinkan verran. Onneksi veden noste tekisi kantamukset lähes painottoman tuntuisiksi.

Altaassa aloitimme harjoittelun. Ensin regulaattori suuhun ja rauhallista hengitystä pinnan yläpuolella, sitten kasvot vedessä. Olin luullut, että regulaattorin kautta hengittäminen olisi raskasta ja vaikeaa, mutta se tuntuikin yllättäen suunnilleen samalle kuin snorkkelilla hengittäminen. Paitsi että regulaattorista sai jokaisella hengityksellä uutta puhdasta ilmaa, toisin kuin snorkkeloidessa, jossa putkeen jää aina jonkin verran vaihtumatonta ilmaa. Ilma virtasi helposti eikä sitä varsinaisesti tarvinnut “imeä” ulos pullosta.

Hengityksen tasaannuttua teimme altaan matalassa päässä harjoitteita, joissa poistimme regulaattorin suusta veden alla, tyhjensimme sen vedestä ja laitoimme takaisin suuhun. Harjoittelimme kadonneen regulaattorin löytämistä ja maskin tyhjentämistä vedestä kesken sukelluksen. Koko pieni ryhmämme suoriutui harjoitteista näppärästi ja saimme pian luvan lähteä syvempiin vesiin.

Matka syvemmälle

Olin ollut niin keskittynyt harjoittelemaan ja painamaan ohjeita mieleen, etten ollut kiinnittänyt huomiota muihin altaan käyttäjiin. Kääntäessäni nyt katseeni veden alla syvemmälle huomasin altaan pohjan olevan mustanaan sammakkomiehiä. Miten epätodellinen näky!

img_0133

Pinnalla näkyi vain ohutta väreilyä hengityskuplien lipuessa pintakalvoon, mutta pohjalla oli täysi meininki: yksi selasi vedenalaista muistikirjaansa, toinen poimi keilaa pohjasta, kolmas keri narua. Sukeltajat vaikuttivat leijuvan painottomina, joku pohjan tuntumassa, toinen hieman ylempänä.

Hyppypaikalla veden syvyys oli neljä metriä. Se tarkoittaa, että pohjalla paine oli 0,4 baaria enemmän kuin pinnalla. Vertailun vuoksi kerron, että maastopyörän renkaassa painetta on alle kaksi baaria, autossa kaksi ja puoli ja maantiepyörässä kuudesta kahdeksaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva: Jyväskylän Sukelluskeskus/Olli Lappi

Vaikka 0,4 baarin paineen lisäys kuulostaa vähälle, ihmiskeho tuntee paineen muutoksen erittäin selvästi ilmaa sisältävissä kehonosissa eli sukeltaessa erityisesti korvissa välikorvan sisältämän ilman vuoksi. Saman ilmiön voi kokea lentokoneen laskeutuessa, kun korvat menevät “lukkoon”.

Välikorvan paineen voi tasata haukottelemalla, nielaisemalla tai leukaansa liikuttelemalla (esim. jauhamalla purukumia). Tällöin nenänielun paine kasvaa ja paine tasaantuu välikorvassa, joka on yhteydessä nenänieluun korvatorven välityksellä. Sukeltaessa paineen tasaaminen onnistuu helpoiten pitämällä nenästä kiinni ja puhaltamalla keuhkoista ilmaa nenänieluun. Korvat napsahtavat, mikä on merkki paineen tasaantumisesta.

Me kokeilijat lähdimme laskeutumaan hitaasti yrittäen muistaa paineen tasaamisen aina metrin välein. En muistanut – ja pian korviini sattui niin, että oli pakko palata ylöspäin alhaisempaan paineeseen. Ollin avustamana laskeuduin uudelleen, tällä kertaa tehden paineentasauksen säntillisesti ja loppuun asti joka kerralla.

Veden alla oli hätkähdyttävän hiljaista ja levollista. Ainoa ääni oli oma hengitys, joka kyllä kuulosti Darth Vaderilta, mutta vaikutti minuun jotenkin meditatiivisesti ja pian tunsin koko kehoni rentoutuvan. Olo oli hyvä ja uiminen veden alla tuntui luonnolliselle.

Olen snorklannut aika paljon ja arvelin etukäteen laitesukelluksen olevan ihan kivaa. Kokeilu kuitenkin ylitti kaikki odotukseni. Oli uskomatonta voida liikkua paitsi x-akselilla (eteen, taakse ja sivuille), myös y-akselin suuntaan ylös ja alas täysin vapaasti. Sellaista kokemusta ei voi tavoittaa kuivalla maalla tai uidessa. Pinnan alla on oma maailmansa!

Kuinka hieno se maailma mahtaakaan olla avovedessä? Voisinko nähdä hauen tai parven ahvenia? Sukeltaa ulpukkametsässä ja kotikoskessa? Löytää viimein sen kadonneen katiskan mökkijärvestä? Mitä kaikkea siellä pinnan alla voikaan olla?

Painesäiliössä olevan ilman paine oli 200 baaria, mikä riitti puolentoista tunnin sukellukseen. Painemittaria piti tarkkailla ja nuolen osoittaessa punaista oli aika nousta pintaan. Puolentoista tunnin aikana ehdimme kiertää altaan kertaan jos toiseenkin, harjoitella “leijumista” painottomana, treenata tasapainotusliivin käyttöä hallitussa nousussa ja laskeutumisessa, tyhjentää maskia vedestä yhä uudelleen ja uudelleen.

img_0157

Heikillä oli GoPro-kamera mukana ja opettajalta kuvausluvan saatuaan hän filmasi veden alla yhdessä Ollin kanssa. Anne puolestaan dokumentoi meitä kokeilijoita pinnalta ja altaan ikkunoiden läpi. Kuvista tuli hienoja! Ollin kuvatessa meillä oli turvana toinen ohjaaja, joka auttoi meitä kokeilijoita tarvittaessa.

Minustako sukeltaja?

Altaasta noustuamme pakkasimme varusteet ja istahdimme suihkun jälkeen vielä hetkeksi hallin kahvilaan Ollin kanssa purkamaan kokemustamme.

Olo oli raukea veden vaikutuksesta ja mieli tyhjä, kuin pitkän metsäretken jälkeen. Pinnan alla olimme olleet hetken kuin toisessa todellisuudessa, poissa tästä kuolevaisten maailmasta, erossa arjen murheista. En yhtään ihmettele, että kokemukseen jää helposti koukkuun, niin hienolta se tuntuu!

Arvelen, että sukeltamisessa on vähän samoin kuin minulle tutummassa maastopyöräilyn harrastamisessa: tehdään mielellään yhdessä porukalla tai kaverin kanssa, sillä se on turvallisempaa ja monin verroin hauskempaa. Tämä saa aikaan sen, että harrastajat toimivat mielellään toistensa kanssa ja ovat ystävällisiä ja auttavaisia muita kohtaan. On totuttu auttamaan kaveria ja saamaan tältä apua tarvittaessa – tämä kuuluu lajin henkeen.

Mekin saimme useammalta kanssasukeltajalta kannustusta ja tervetulotoivotuksia tulemaan uudelleen ja lähtemään toimintaan mukaan.

Jyväskylän sukelluskeskus haluaa tarjota Rinkkaputken lukijoille sukelluskokeilun alennettuun hintaan 35 eurolla (normaalisti 50 euroa). Alennuksen saat mainitsemalla blogin nimen ilmoittautuessasi kokeiluun. Ilmoittautumaan pääset tästä. Allasvuorot kokeilua varten ovat lauantaisin aamupäivällä AaltoAlvarissa.

Kokeiluun voi osallistua kuka tahansa (alaikäiset huoltajan suostumuksella), ilmoittautumisen yhteydessä varmistetaan osallistujan terveydentila, sillä jotkut perussairaudet saattavat olla esteenä sukeltamiselle. Turvallisuuden tällöin arvioi oma lääkärisi.

IMG_0153.jpg

 

Laitesukeltaminen on kokemus, jolle en omasta elämästäni löydä vertailukohtaa. Veden tarjoama painottomuuden tunne ja liikkumisen vapaus. Äänettömyys, jossa ei kuulu edes tuulen huminaa. Tunne siitä, että olet yhtä aikaa poissa, mutta kuitenkin hyvin vahvasti läsnä omassa itsessäsi, omassa kehossasi ja vedenalaisessa maailmassa.

Tule ihmeessä kokeilemaan, tule jo ensi viikolla! Minäkin olen siellä – tällä kertaa oikeaksi avovesisukeltajaksi kouluttautumassa. Sillä niinhän siinä kävi, että innostuimme Arton kanssa molemmat. Täytyy varmaan alkaa sitä toista autotallia suunnittelemaan.

//Kaisa

IMG_0182.jpg

Yhteistyössä Jyväskylän Sukelluskeskus.
Veden alla otetut kuvat: Jyväskylän Sukelluskeskus/Olli Lappi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s