17/100: Tuli irti ja mies järvessä

Päätin koulussa menestymiseni takeeksi järjestää asiakastapahtumia leikkimielellä koko vuoden ajan kavereilleni harjoitellakseni nuotioruokailua ja leiriytymistä. Vahingossa tämä yksi ilta sai myös hienot ohjelmapalvelut!

Nuotioruokailun päiväporukka oli jo lähtenyt ja minä ja Sonja jäimme kaksin Kiviönniemen laavulle. Vitsailimme siitä, miten tulee pimeää kuudelta ja sitten onkin niin monta tuntia vaan istuskelua ja alkoholitkin jäi ostamatta (kumpikaan meistä ei juurikaan ota, siksi tästä on tullut jo hyvä läppä, että minne viinat jäi).

Tiedossa olisi sen suhteen pitkä ilta, että Sonja pelkää pimeää ja paleltumista. Näitä pelkoja olimme voittamassa.

Seisoskelimme kalliolla lämpimät kaakaot käsissä ja ihastelimme rantaan lyöviä aaltoja ja sumua taivaanrannassa, kun laavun pihaan tuli neljä miestä.

Emme ensin kunnolla nähneet, ketä sieltä oli tulossa, mutta koska ”tapahtumamme” oli tarkoitus olla koko päivän tapahtuma, päättelin, että joku tuli ilahduttamaan meitä juuri ennen pimeän laskeutumista.

Lähemmäksi mentyä näimme, että nämän olivat ihan vieraita tyyppejä. Heillä oli käsissään isoja maalipönttöjä.

Uteliaina menimme tervehtimään ja kävi ilmi, että juuri tänään pidettäisi Kiviönniemen laavun rannassa Järvipelastajien ja viranomaisten pelastusharjoituksen rasti ja tämä porukka tuli Korpilahden VPK:sta.

Täällä tulisi olemaan nuotiosta karannut tuli metsässä ja yksi seurueen jäsen olisi kadoksissa, ilmeisesti sukelluspuvussa voimiaan yliarvioiden ja hieman humalassa. Katsoin Sonjaa ja molempien silmät loistivat innosta!

Ei voi olla totta! Juuri tänään olisi meille koko illaksi ohjelmaa! Tulipaloja!

Pelastusharjoitus Korpilahti

”Karannut tuli” laitettiin maalipönttöihin pitkin rantaa, yksi iso kokko sytytettiin kalliolle. Menin uteliaana katsomaan, millainen ukkeli eli ”maalihenkilö” heitetään rantaveteen/kivikkoon, ja säikähdin, kun törmäsin siihen jo hämärässä metsässä.

Kun valmistelut oli tehty, miehet menivät nuotiolle paistamaan makkaraa ja mekin, ensin istuttuamme hetken omalla laavullamme, menimme kyselemään heiltä harjoituksesta. Minulla oli kamera käsissä ja otin kuvia, jolloin miehet kysyivätkin, voisinko ottaa harjoituksesta pari kuvaa heillekin.  Epäröin hieman, osaisinko kuvata pimeässä, mutta en voinut olla yrittämättäkään.

Meidän piti olla myös leikissä mukana, jos meiltä kysyttäisi tietoja omille teilleen lähteneestä ”Kimmosta”. Hänen kulkusuuntansa ei ollut tiedossa, mutta olimme nähneet, että hän otti sukellusvehkeet mukaansa.

Harjoitus alkoi. Rantaa lähestyi iso vene näyttävillä valonheittimillä ja sieltä hyppäsi pelastajia tiedustelemaan, montako meitä on ja onko tuli hallussa. Sammutustyöt alkoivat heti ja kun selvisi, että meidän ”porukasta” oli yksi kateissa, toinen vene alkoi etsiä pitkin rantaa ja veneestä tuli yksi henkilö haravoimaan rantaa maista käsin. Etsinnät kestivät vielä jonkun aikaa, mutta lopulta rantakivikosta löytyi hahmo, jonka terveydentila ei minulle selvinnyt, mutta kottikärryillä hänet vietiin ylämäkeen.

Pelastusharjoitus Korpilahti

Syksyllä pimeä tulee nopeasti illalla. Sää on arvaamaton: tuulee tai sataa tai molempia, ja tällaisissa olosuhteissa vesillä tapahtunut vahinko voi koitua kohtaloksi.

Järvipelastajat, VPK:t alueella sekä viranomaiset järjestävät yhteisharjoituksia pimeän ajan pelastukseen säännöllisesti juuri sen takia, että pimeässä pelastustoimet, viestintä ja tehtävien jakaminen ovat erityisen haasteellisia ja samalla kylmyys heikentää kadonneen kunnon hyvin nopeasti.

Pelastusharjoituksessa käytettävällä nukella oli kirkkaan oranssi, isoilla heijastimilla varustettu oikea meripelastuspuku päällään ja silti sitä ei erottanut rannasta ollenkaan tai vesiltä kunnolla, vaikka nukke olikin aivan rannassa.

Isosti loimuava metsäpalo sen sijaan oli helposti paikannettavissa, mutta rantautuminen kivikkoisessa paikassa on hankalaa.

Se oli sitten yllättävän jännittävä yö ulkona! Sonja kiitteli erinomaisesta ohjelmasta ja sanoinkin, että minun kanssa ei aika käy pitkäksi laavulla.

//Anne

P.S. Jos sinua kiinnostaa vapaaehtoistyö joko Meripelastusseurassa, Järvipelastajissa tai VPK:ssa, suosittelen olemaan yhteydessä suoraan yhdistyksiin. Vapaaehtoisille on aina tarvetta!

Korpilahden VPK

P.P.S. Poikkeuksellisesti nämä kuvat ovat täysin minun ottamia, koska Heikki ei ollut mukana. Ihan hyviä tuli, vaikka itse sanonkin! Voitin siis myös pelkoni valokuvauksen suhteen ja jatkossa tulette ehkä näkemään enemmän minunkin otoksiani.

 

 

4 Replies to “17/100: Tuli irti ja mies järvessä”

    1. Voin sanoa, että jäi mieleen! Minulla on uinuva kiinnostus pelastustoimintaa kohtaan, mutta aika ei riitä ihan kaikkeen. Siksikin oli siistiä päästä seuraamaan harjoitusta.

      Tykkää

    1. Kiitos ja kyllä oli mainiota ohjelmaakin kuvattavaksi! Ja edelleen olen aivan ihmeissäni omista valokuvaajan taidoistani, vai olisko se sittenkin se kallis kamera…? 😉 Siis lukot aukesi, hyvin terapeuttista saada todella hienoja kuvia aikaiseksi.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s