6-12/100 : Yöt Lapissa

Nämä yöt nukuin Lapissa.

Yö #6: Pallaskodan leirintäalue

Kuutonen meni rauhallisesta paikasta huolimatta stressaten. En tahtonut saada unta, ajattelin monia asioita, joille en mitään voi tai jotka nyt päivänvalossa vaikuttavat pikkuruisilta. Murehdin tosin myös isoja asioita, kuten eräoppaan koulutusta: mihin olin soppani pistänyt, haukkasinko liian ison palan ja miten opiskelu sujuisi. Heräilin monta kertaa.

Illalla paistoi aurinko, aamulla oli sankka sumu vallannut koko Pallaksen alueen. Söin aamupuuroni seisaaltaan. Melkein juoksin luontokeskukselle, kun se oli avautumassa, sillä vapaaehtoisjakso oli alkamassa.

Sitä ennen joku juoksi meidän teltankuivattelupaikan ohi.

Yö #7: Hetan Virkatalo

Luulin pääseväni jo Pyhäkeron autiotuvalle, mutta se tapahtuikin vasta tiistaina. Sen sijaan jäimme Virkatalon pihaan, saunan jälkeen nukutti jo kahdeksan maissa. Sinnittelimme lueskellen puoli kymmeneen. Autoja ajoi välillä ohi.

Sitten alkoi vesisade ja tuulenpuuskat ja huomasimme pienen suunnitteluerheen muuten mainiossa teltassamme. Ne renksut, joilla voi pitää teltan ovet auki, menevät sauman läpi suojaamattomina, joten absidin eli eteistilan ollessa vetskari kiinni, alkaa kunnon sade puskea läpi noiden renksujen kohdalta, valuu lenkkiä pitkin ja lenkin päästä valuu teltan seinään. Uskomattoman ärsyttävä yksityiskohta, sillä tuulta vasten oleva sivu kastuu nurkasta molemmin puolin juuri taskujen kohdalta. Myöskin teltan pohjan ollessa melkoista sadetta pelkäävää hupulia, olemme kantaneet mukana kevytpeitettä, joka täytyy taitella huolellisesti teltan pohjan kokoiseksi, ettei pohjan läpi puske vettä. Yksi nurkka oli nyt jäänyt huonosti ja meidän pitikin käydä kippaamassa sieltä kevytpeitteen ja pohjan välistä lätäkkö pois.

Näiden ilta-askartelujen päätteeksi nukahdamme viimein sateen ropinaan, mutta esitän pienen toiveen teltan vaihtamisesta sateisen sään uhatessa siihen vanhempaan telttaamme, jonka pohjan vesipilariarvo on varmasti kymmenkertainen. Yritän nyt päästä yli siitä, että kevyemmän ihanuuden keveys häviää, kun mukaan pitää ottaa sekä pohja että varmaankin kohta myös katto sateen varalta. Puhutaan jo samoista grammoista kuin koko vanha teltta painaa ja siinä teltassa kuitenkin on erittäin iso eteistila.

Yöt #8 ja #9: Pyhäkeron kahvilan terassi

Yötä #8 edelsi hetkellinen halu luovuttaa. Edellinen yö oli kostuttanut teltan, jota kuivattelimme maalauspäivän ajan kahviossa. Eka päivän työnteon jälkeen väsytti, joten pidimme sadetta kahviossa ja nukuimme pienet päiväunet takan lämmössä. Uni teki hyvää haasteelle, sillä tuntui ihan järkevältä mennä taas ulos. Hieman poikkeuksellinen paikka suojasi meitä sadevesiltä, kun virittelimme telttamme kahvilan terassille.

Tämä ei ole tavallisesti luvallinen telttapaikka, vaan talkoojaksomme ansiosta saimme erityisen luvan pistää teltta ainoalle kuivalle alustalle koko pihassa. Sateet olivat jatkuneet jo monta päivää, vaikka sää tässä kohtaa selkenikin hetkeksi ja piha oli yhtä velliä. Ruoka tehtiin joko pihalla Trangialla tai sisällä keittiössä (l u k s u s t a).

Olen aiemmin yhden yön nukkunut vesilätäkössä tai oikeammin suossa, kosteassa sammalessa ja vaikka varusteetin olivat tuolloin huonommat, voin vannoa että kylmä sää tuntuu tosi paljon kylmemmältä, kun teltta on vasten märkää ja kylmää maata. Vanha kupolitelttamme on sen verran tiivispohjainen, ettemme sentään kastuneet tuolloin, uusi telttamme olisi ollut litimärkä samassa kohtaa. Mutta opin tärkeän läksyn: valitse telttapaikka huolella! Lätäkköön ei pidä parkkeerata!

Yö #10: Pyhäkeron autiotuvan viereinen hiekkaharju

Maalasimme edellisen nukkumapaikkamme ja oli pakko etsiä kuiva kohta pihan lähistöltä. Kanssamme maalaushommia tekemässä ollut Risto vinkkasi meille huussin takana, tuloreitillä olevasta harjusta. Hiekkaharju näyttikin oikein passelilta kohdalta pistää teltta pystyyn ja siihen se sitten asettuikin, oikein kivalle nyppylälle.

Oli ollut aurinkoinen päivä ja juuri, kun teltta saatiin levitettyä harjulle, alkoi sataa. Illalla oli hieman syksyinen olo, vaikka sade sentään laantui. Pihassa oli vilinää, kolmen naisen seurue, muutama yksinäinen kulkija ja iso, remuava seurue. Olin jo menossa huomauttamaan yörauhasta, kun huomasin kellon olevan yhdeksän… Ei siis vielä ollenkaan nukkuma-aika, vaikka itseä nukutti.

Yö #11: Jyppyrän näköalakota

Alunperin ajatus oli mennä tähtiä kuvaamaan, mutta kylmähän siellä olisi ilman makuupussia maata ja odottaa eikä Virkatalon pihapiiri houkuttanut edellisen sateen ja tien äänien vuoksi. Rinkat selkään siis ja kodalle. Täällähän me olimme jo käyneet edellisellä reissulla.

Maisemissa ei tosiaan ole valittamista. Kodassa oli mukavan suojaisaa, hyttysverkot jäivät kotiin ja itse sain tehtyä hyvän suojan itselleni piposta ja makuupussista ja koirakin oli syöttinä hyttysille, se kun tykkää tulla minun viereeni nukkumaan. Heikkiä polttiaiset kiusasivat enemmän. Yö oli kylmä ja huomasin sen joskus keskellä yötä, mutta onneksi minulla oli lämpöpatterina Möykky omassa makuupussissani.

Yö #12: Punainenhiekka

Viimeinen yömme Lapissa oli komea. Revontulia kuvatessa tapasimme kivoja tyyppejä ja meillä oli tosi hauskaa. Aamuinen näkymä teltan ovesta ei sekään ole hullumpi.

 

Tämä haaste ei ole yhtään hullumpi homma, vaikka välillä vähän mietityttää, meneekö se pitkäksi. Muutama reissu on peruuntunut tai jäänyt puolitiehen. Lapissakin tuli vain nämä yöt, vaikka tarkoitus oli olla enemmänkin ulkona, mutta olo siitä, että flunssa on alkamassa, piti meidät sisätiloissa toisella viikolla.Koirakin oli viikon ulkoilun jälkeen rättiväsynyt. Ulkoilmaviikko myös kuivatti huulet niin, etteivät ne tahtoneet toipua seuraavallakaan viikolla.

Olen silti luottavaisin mielin, että vaikka en ehtisi täyteen sataan vuoden sisään, ei se kauas jää.

//Anne

Osallistun 100 yötä ulkona -haasteeseen, joka on lähtöisin täältä.

2 thoughts on “6-12/100 : Yöt Lapissa

Add yours

  1. Tärkeintä on koettaa nauttia silloin, kun on ulkona, eikö? Aina ei onnistu, mutta harjoitteluahan tämä onkin. Ensi kesänäkin ehdit tekemään kaikkia ihania pitkiä telttailureissuja, vaikka alku ja talvipuoli ei menisikään niin kuin on suunnitellut. No stress ❤ Vähän ootte päässyt hienoihin paikkoihin!

    Liked by 1 henkilö

  2. Kyllä! Sitä paitsi en ota siitä itseeni, jos menee pitkäksi. Hienointa on oppia paljon uusia asioita, nähdä upeita maisemia ja testata omia rajojaan. Tai siis mitään extremeä tämä minun leireily ei ole, mutta minulle ihan riittävän eksoottista. 😀

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Powered by WordPress.com.

Ylös ↑

Reppu ja reissumies

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

LUONTOHAASTE

Tartu haasteeseen ja lähde kanssamme seikkailulle Suomen luontoon!

Lähierä™

Luonto on lähellä

Paula's photo

Photos and about photography in Jyväskylä

A Blog About Adventure

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

An Englishman in Finland: Blog

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Metsän suloisin paikka - Skogens ljuvligaste plats

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Pilkunviilaaja(ko)rento

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Yhteiskuntakriittinen puolue

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Elämäntapana Elämä

Kiivetään vuorille, juostaan alas, matkustetaan maailman ääriin.

Daphnion

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Tassut trailille

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Travellover

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Likely Gone Hiking

Moments from near and far

Polku

Outdoor Life Above the Arctic Circle

Reppu ja Reissumies Backpacker's Backpack

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Putkiaivomies ~ luonto kutsuu.

Retkeilyblogi suurella sydämellä.

Sinisen repun kirous

Hyvin pitkälti retkeilyä, ulkoilua, luontoaiheita, kaikenlaista näpertelyä ja kokeilua - ja joskus jotain muutakin!

%d bloggers like this: