Halsvuoren hopeakaivos, osa 2/2

Kuten edellisessä jutussamme kirjoitin, ensivisiitti Halsvuorelle tapahtui pimeällä. Seuraavana päivänä kävimme vielä tarkistamassa, olivatko Halsvuoren hopeakaivos ja sen isot kalliot kohdallaan ja olivathan ne. Tämä paikka on päivänvalossa vähemmän uhkaava, suorastaan kutsuu lämpimillä väreillään ja tällainen kivenhalaaja on jonkin verran (paljon) innoissaan. Tällä kertaa kiersimme kallion oikaisemalla metsän läpi kunnon hankiaista pitkin ensin kallion laelle ja sitten toiselta puolelta metsää kallion juurelle. Juurelta kipusimme takaisin laelle vielä ennen lähtöä juomaan kahvit ja syömään keksejä (ei ne meidän eväät useinkaan päiväretkellä ole kovin eräuskottavat). Tulipa siis täysi kierros jyrkänteen ympäri ja aivan hirvittävän harmillisesti jäi moikkaamatta toinen vaeltajapari, kun he sattuivat juuri kallion alle ollessamme yllä ja ehkä toisinpäinkin ja näin vain vilauksen toisen retkeilijän punaisesta takista. Olisin halunnut tarjota kahvia tai vain morjestella iloisesti, mutta niin vain olin jossain parinkymmenen metrin päässä ja vaikutin vain typerältä stalkkerilta!

Aurinko loimotti oikein keväisesti ja fiilis oli erinomainen. Juuri tällaiset päivät ja pienet retket pistävät ajattelemaan, että ulkoilu on parasta lääkettä masennukseen tai väsymykseen. Keväisin herään aikaisin, koska en valolta pysty kovin pitkään nukkumaan ja jos jään sohvalle makaamaan, menee siinä koko päivä. Vaikka telkkarista tulisi mitä tahansa luontodokumenttia, ei se kuitenkaan samalla lailla piristä kuin raitis ilma.

Halsvuori, ns. Halsvuoren hopeakaivos, on kivenheiton päässä tieltä, mutta isoja kiviä kumartava olo tuli autojen äänistä huolimatta. Näkymä korkealta oli hieno, paitsi tuonne hakkuuaukon suuntaan, siellä ei niinkään silmä levännyt. Matalalla taas, se kallion pinta vain houkuttaa nojaamaan posken vasten itseään ja tunnustelemaan pintaansa. Hopeakaivoksen suuaukko on veden vallassa, talvisin siis jään, mutta luin juuri, että se olisi viisi metriä syvä ja sen pohjalta lähtisi käytävä vaakasuoraan. Aikamoista!

Kalliomaalaukset erottuvat vaivoin, voin vain kuvitella, mitä ne esittävät (tai googlettaa), kaikki kyltit ovat kadonneet kohdaltaan. Pieni aita suojaa, etten vahingossa nojaisi noihin muinaisiin piirroksiin. Kiipeilykoukut kiertävät piirrokset ja niitä näkyy pitkin seinää ja mietin, millaista olisi roikkua tuolta seinältä köyden turvaamana, pitäen kiinni pienistä railoista kunnes sormista loppuisi voima.

Metsässä matkalla alas on kasa sulkia ja höyheniä, sillä jollekin taivaan elätille on siinä käynyt kalpaten. Vain luut ovat jäljellä, siinä on herkutellut joku isompi, kuin se sulistaan luopunut. Kasvit roikkuvat kallioilta, kauempaa katsottuna näyttää kesäiseltä, mutta lähempää huomaa vihreän olevan vain hämäystä, kunnes kevät taas lämmittää kalliota ja luonto sen edessä saa oman osansa hehkusta.

En muistanut edes puhelimella ottaa kuvia, koska ympärillä on niin monta tonnia kiviä. Alla kuitenkin Heikin ottamia kuvia retkeltämme:

//Anne

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Powered by WordPress.com.

Ylös ↑

Matkailuakatemia

Päättyneen Suomat-akatemian ja nykyisen YritysLab-hankkeen yhteinen sivusto. Hankkeissa mukana laaja verkosto Suomen koulutusorganisaatioita.

Pipo silmillä

Lumeen rakastunut seikkailija

Reppu ja reissumies

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

LUONTOHAASTE

Tartu haasteeseen ja lähde kanssamme seikkailulle Suomen luontoon!

Lähierä™

Luonto on lähellä

Paula's photo

Photos and about photography in Jyväskylä

A Blog About Adventure

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

An Englishman in Finland: Blog

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Metsän suloisin paikka - Skogens ljuvligaste plats

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Pilkunviilaaja(ko)rento

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Yhteiskuntakriittinen puolue

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Elämäntapana Elämä

Kiivetään vuorille, juostaan alas, matkustetaan maailman ääriin.

Daphnion

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Tassut trailille

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Travellover

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Likely Gone Hiking

Moments from near and far

Polku

Outdoor Life Above the Arctic Circle

Reppu ja Reissumies Backpacker's Backpack

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Putkiaivomies ~ luonto kutsuu.

Retkeilyblogi suurella sydämellä.

Sinisen repun kirous

Hyvin pitkälti retkeilyä, ulkoilua, luontoaiheita, kaikenlaista näpertelyä ja kokeilua - ja joskus jotain muutakin!

Backroad Balkans

Never Stop Exploring

Reppuretkiä

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

huippuretki.fi

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

Naisretkeilyn koko kuva

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

TIMOANTTALAINEN.COM

retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi

KEAN RETKI

Kaupunkilaisneito etsii luontoaan

%d bloggers like this: