Kyllä joka naisella kirves pitää olla!

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää kaikille lukijoille! Itselleni tämä on merkityksellinen päivä, koska muutama vuosi takaperin Heikki kosi minua naistenpäivänä. Pidetään silti aiheemme kirkkaana mielessä, nimittäin retkeily, ei lepertely!

Kun nainen hurahtaa retkeilyyn, siitä usein tulee koko perheen harrastus tavalla tai toisella. Puoliso voi olla myös retkikaveri, mutta jos hän ei innostu retkeilystä, hän voi huolehtia kodista, lapsista ja koirista retkeilijän kolutessa metsiä. Sehän on kohtuullistakin, että omia harrastuksia löytyy, tai yhteisiä, tai molempia. Lapset viedään nuotiolle makkaranpaistoon ja mitä vanhempia he ovat, sen vastahakoisempia. Mutta naiset itsekseen tai porukassa metsässä, miten upea juttu! Siinä saa ruuhkavuosien eteen, väliin tai jälkeen päätään nollattua melko terveellisellä tavalla.

Tutkimusta minulla ei väittämäni pohjaksi ole ja voi olla, että kuvittelen, mutta naisten retkeily on kasvussa. Tästä kertoo paitsi Oma Kokemus (TM), jolla kuulemma ei saa perustella sanomisiaan, myös muiden lausunnot ja tapaamani retkeilijät.

Entinen opettajani kertoi jossain retkellä oikein hämmästelleensä, mistä nämä kaikki nuoret naiset tulevat. Hän ehdottikin seurankipeille nuorukaisille laavulla yöpymistä, josta voisi seurata tutustumista raittiissa olotilassa urheilullisiin ja rohkeisiin naisihmisiin ja mahdollinen parisuhdeoptio siihen päälle. Osallistuin retkeilykurssille, jossa suurin osa osallistujista oli naisia. Luen ehkä kymmentä blogia, joita kirjoittaa retkeilevä nainen. Vastapainoksi täytyy sanoa, etten väheksy myöskään miesten retkeilyä enkä heidän kirjoituksiaan, vaan luen yhtä lailla miesten blogeja. En valitse lukemistani sukupuolen mukaan, olen sillä lailla tasa-arvoinen. Ei, ei se vielä riitä, mutta haluan korostaa naisten parantuneita mahdollisuuksia tehdä IHAN MITÄ HUVITTAA.

Esittelen teille pari naista, joita itse seuraan ja joita pidän suuressa arvossa. Käykää tsekkaamassa heidän bloginsa!

Minna Jakosuo: Kuukausi yksin erämaassa

Minna on eräopas ja vetää retkeilykursseja ja tekee monenlaista duunia retkeilyalalla. Hänen kirjoituksensa on miellyttävää lukea, eikä vähiten upeiden aiheiden ja kauniiden kuvien takia. Ja aiheet! Tämä nainen kävi kuukauden yksinään vaeltamassa Suomi-neidon päälaella ja kertoo aikovansa lähteä taas elokuussa samanlaiselle keikalle. Sen lisäksi ulkoilu ja luonto kuuluu jokaiseen arkipäiväänkin Minnan perheessä.

 

CampaCamino

Tämä blogi sai minut muuttamaan hieman suunnitelmia sen suhteen, minne seuraava ulkomaanreissu suuntautuu. Olen nyt seurannut alkuvuoden ajan valmistautumista kohta alkavaan huimaan retkeen, kun kirjoittaja lähtee siskonsa kera kauas ja tekee siellä todella pitkän matkan. Jännittävää! Campasimpukka myös kokkaa, sekin on aika hyvä blogi!

Käykäähän ottamassa näistä blogeista vähän naisenergiaa, ja muistakaa kommentoida, se on kirjoittamisen suola, kun saa palautetta.

 

Niiiin, mikäs tämä otsikon kirvesjuttu nyt sitten olikaan? No se, että minä ostin oman retkikirveen. Sillä voin sekä tehdä sytykkeitä että puolustautua susia vastaan, kuten viime viikonloppuna, kun olimme ekaa kertaa yötä metsässä. Kerromme siitä lisää perjantaina, pysykää kuulolla!

-Anne

P.S. Kuvissa minä ja Ulla!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s